Visio Compounder

Salkunhoitajien kommentit:

Maaliskuu 2026 – Geopolitiikka ja energiashokki hermostuttivat markkinoita

Maaliskuu muodostui sijoitusmarkkinoilla poikkeuksellisen heikoksi. Helmikuun lopussa syttynyt sota Iranissa nousi hallitsevaksi teemaksi, kun sijoittajat arvioivat maailman energiatoimitusketjujen tilaa ja tulevaisuutta. Hormuzinsalmen kautta kulkee merkittävä osa maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta, ja liikenne on tällä hetkellä rajoitettua Iranin uhkan varjostamana.

Energian hinnan nousu on nostanut inflaatio-odotuksia, mikä lisää painetta keskuspankkeihin ja heikentää markkinoiden luottamusta. Markkinoiden riskinottohalu oli alamaissa: osakemarkkinoilla keskeiset eurooppalaiset osakeindeksit laskivat lähes 10 prosenttia, Japanin Nikkei peräti 13 % sekä USA:ssa Nasdaq että S&P 500 indeksi noin 5 – 6 % (euromääräisesti).

Huomionarvoista oli, että osakkeet, joukkolainat ja kulta laskivat samanaikaisesti. Normaali omaisuuslajien välinen hajautus ei toiminut, mikä kertoo sijoittajien pelkojen laaja-alaisuudesta. Erityisen huomionarvoista oli kullan ja hopean heikkous, vaikka kultaa pidetään perinteisenä inflaatiosuojana. Se myös kielii kullan ripeän nousun olleen pitkälti spekulanttien aikaansaamaa.

Markkinatilanne ja näkymät

Geopoliittinen shokki on jälleen siirtänyt sijoittajien huomion orastavasta talouskasvusta tarjontahäiriöihin ja inflaatioriskeihin. Ilmiö on tuttu, koska se on toistunut viime vuosina poikkeuksellisen tiheään. Koronapandemian jälkeen toimitusketjujen häiriöt, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tullimaksut ja tekoälyn nopea kehitys ovat kukin vuorollaan sumentaneet näkymää tulevaan. Nyt Lähi-idän sota vaikeuttaa tilanteen hahmottamista entisestään.

Kun markkinoille ilmaantuu jatkuvasti uusia muuttujia, tuntuu sijoittajien olevan vaikea luottaa siihen, että yritysten toiminta on ennustettavissa kolmen, neljän tai viiden vuoden päähän. Tämä tekee monilla niiden pitkäjänteisestä omistamisesta hankalaa ja se lisää kurssiheiluntaa. Pelon kasvaessa yhä useammat tuntuvat olettavan, ettei sumu koskaan hälvene.

Tämä luo epäsuhdan, josta pitkäjänteinen sijoittaja voi hyötyä. Arvostustasojen lasku tarjoaa paremmat lähtökohdat pitkän aikavälin tuotoille. Se vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä juuri silloin, kun siitä tuntuu olevan eniten puutetta.

Lähi-idän tilanne faktoihin perustuen – miksi emme ole yhtä pessimistisiä kuin media

Seuraamme Lähi-idän tilannetta jatkuvasti ja uskomme markkinoiden – ja ennen kaikkea valtamedian – sivuuttavan muutamia keskeisiä seikkoja.

Sotilaallinen todellisuus on suoraviivainen. USA:n asevoimien keskuskomennon ilmoitusten mukaan Iran on käytännössä hävinnyt sodan jo neljässä viikossa. Yli 90 prosenttia ohjus- ja droonilaukaisutahdista on romahtanut, noin 90 prosenttia laivastosta on tuhottu ja ilmapuolustus on käytännössä neutraloitu. Tämä ei ole uutisotsikoissa, mutta se on tilanteen ymmärtämisen kannalta oleellisin yksittäinen fakta – vaikka lähteen puolueellisuus on syytä pitää mielessä.

Kun ottaa etäisyyttä median ja markkinoiden kohinasta, tiivistyy koko tilanne pitkälti kahteen kysymykseen.

1.Voivatko Iran ja sitä avustavat aseistetut ryhmät räjäyttää naapurimaiden öljyinfrastruktuuria merkittävässä mittakaavassa?

Mahdollista, mutta epätodennäköistä – Iranin sotilaallinen kapasiteetti on murto-osa siitä, mitä se oli kuukausi sitten.

2. Voiko Iran sulkea Hormuzinsalmen pitkäksi aikaa?

Tässä piilee sodan strateginen paradoksi. Vaikka Iran häviää sotilaallisesti, Hormuzinsalmen saarto jatkuu, koska sen ylläpitämiseen riittää murto-osa aseellisesta kapasiteetista. Tämä on Iranin viimeinen ja tärkein neuvottelukortti. Pidemmällä aikavälillä salmen pitäminen suljettuna vaikuttaa kuitenkin kestämättömältä, sillä sen avaaminen on useiden suurvaltojen – Kiina mukaan lukien – yhteinen intressi. Huomionarvoista on sekin, että juuri tähän kysymykseen media ja markkinat nyt eniten keskittyvät – mikä on merkki siitä, että paniikki alkaa lähestyä loppuaan. Lisäksi 22 maan koalitio valmistelee salmen sotilaallista avaamista.

Yhdysvallat ei ole käyttänyt kaikkia vaihtoehtojaan. Kharg Islandin tuhoaminen poistaisi 85–90 prosenttia Iranin öljytuloista. Hormuzin strategiset saaret voidaan ottaa haltuun. Iranin öljytankkereita voidaan pysäyttää merellä. Sähköverkkoon voidaan iskeä kohdennetusti. Lisäksi Iranin 85 miljoonan asukkaan väestöstä yli puolet vastustaa nykyistä hallintoa. Tammikuun protestit osoittivat maan hallinnon haurauden jo ennen sodan puhkeamista.

Sijoittajan kannalta oleellisinta on, että molemmat todennäköisimmät lopputulokset ovat pitkällä aikavälillä positiivisia.

Jos Iran tekee sopimuksen lähiviikkoina, Hormuzinsalmi avautuu, öljyn hinta laskee nopeasti ja markkinoiden riskipreemio purkautuu. Jos sota jatkuu pidempään, se johtaa todennäköisesti hallinnon kaatumiseen. Se poistaisi Lähi-idän suurimman geopoliittisen riskitekijän todennäköisesti erittäin pitkäksi aikaa, vapauttaisi valtavat öljy- ja kaasuvarat maailmanmarkkinoille. Se myös purkaisi ns. sijaissotajärjestelmän, jossa kaksi suurvaltaa käyvät sotaa toisiaan vastaan epäsuorasti rahoittamalla, aseistamalla tai muuten tukemalla vastakkaisia osapuolia. Tämäkin vähentäisi Lähi-idän epävakautta.

Sijoittajan pahin virhe tässä tilanteessa olisi myydä paniikissa kriisin keskellä. Nykyinen epävarmuus on väliaikaista, ja sen molemmat päätepisteet johtavat markkinoiden rauhoittumiseen – ehkä jopa parempaan tilanteeseen kuin ennen sotaa. Rohkaiseva merkki on sekin, että sijoittajien mieliala on juuri nyt erittäin pessimistinen ja se on historiallisesti ollut nousua ennakoiva signaali.

Yhtiönäkymät – laatu tarjouksessa

Laajan epävarmuuden keskellä markkinat ovat toimineet tutulla kaavalla: riskiä myydään pois pohtimat­ta sen syvällisemmin, mitkä yhtiöt ovat suhteellisesti vahvemmassa asemassa. Tämänhetkinen sijoittajien varovaisuus markkinoilla tarkoittaa, että pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa ajatella päinvastoin ja kerätä rohkeutta. Markkinat eivät välttämättä edes tarvitse positiivisia uutisia – riittää, että uutisvirta ei enää heikkene.

Ajatelkaa vaikka tilannetta noin vuosi sitten. Ratkaistiinko markkinat säpäleiksi räjäyttänyttä Trumpin tullikiistaa edes ikinä? Ei, mutta markkina jatkoi eteenpäin nousten yhtä jyrkästi kuin se laskikin, koska huonot uutiset olivat jo hinnoissa ja sijoittajat olivat kääntynyt liian pessimistiseksi. Silloinkin puhuimme samaa kuin tässäkin kirjeessä: mikä on parempi aika ostaa osakkeita kuin silloin, kun ilma on sakeana pelosta?

Emme ole näkemystemme kanssa yksin. Yksi maailman tunnetuimmista hedge fund -sijoittajista, Bill Ackman, tiivisti tilanteen viikonloppuna osuvasti:

“Jotkut maailman laadukkaimmista yhtiöistä käyvät kauppaa erittäin edullisilla hinnoilla. Älä välitä valtamedian uutisoinnista. Kyseessä on yksi historian yksipuolisimmista sodista, joka tulee päättymään suotuisasti Yhdysvaltojen ja koko maailman kannalta. Meillä on mahdollisuus merkittävään rauhan osinkoon. Nyt on yksi parhaista hetkistä pitkään aikaan ostaa laatua.”

Olemme täysin samaa mieltä. Alla olevat arvostuskertoimet kertovat paljon. Kun katsoo hieman pidemmälle vuoden 2027 tulosennusteisiin, maailman laadukkaimmat yhtiöt käyvät kauppaa hinnoilla, joita ei ole nähty hetkeen:

Yhtiö	P/E 2027E
NVIDIA	15x
Microsoft	19x
Broadcom	17x
Visa	20x
Amazon	18x
Otis	16x
Meta	15x
LVMH	17x