Oma eläkesäästäminen – miksi se kannattaa eläkejärjestelmän tulevaisuudesta huolimatta

Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander sanoi Ylen haastattelussa alkuviikosta, että eläkesäästäjistä “suurin osa ei pysty rikastumaan, vaikka yrittäisi”. Lausunto sai ansaittua huomiota ja se on hyvä pohja kommentoinnille. Oma eläkesäästäminen ei nimittäin ole epäonnistunut projekti vain siksi, ettei se välttämättä johda miljoonien tuottoihin. Se on viisas talousratkaisu, jolle on muitakin kuin euroissa mitattavia perusteluja.

Luottamus horjuu, oma vastuu kasvaa

Eläketurvakeskuksen maaliskuisen tutkimuksen mukaan lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkepäiviä varten, ja taustalla on usein heikentynyt luottamus eläkejärjestelmään. Saman tutkimuksen mukaan jopa puolet näistä säästäjistä suunnittelee lopettavansa työnteon ennen eläkeikää oman pääoman turvin.

Kasvava vastuu omasta taloudesta on erinomainen asia. Sijoittamisesta on tullut yhä arkipäiväisempää, rahastot ja osakesäästötilit ovat helposti avattavissa, ja tiedon saatavuus on parempi kuin koskaan.

Kiander kuitenkin huomautti, että osa suomalaisten optimismista on katteetonta. Hänen mukaansa on ristiriitaista epäillä eläkeyhtiöiden tuottoja mutta samalla uskoa vahvasti omiin sijoituksiin — jos markkinat tuottavat itselle, ne tuottavat myös eläkeyhtiöille. Kiander on oikeassa siinä, että valtaosa suomalaisista ei tule rikastumaan eläkesäästämisellä siinä merkityksessä, että heistä tulisi monimiljonäärejä. Se nyt vain on matemaattinen fakta.

Mutta sijoittamisen perustelu ei ole koskaan ollut yksin jättirikastumisen mahdollisuus, vaan eläkepäivien olennainen helpottaminen. Suurin osa meistä, jotka sijoittavat pitkäjänteisesti, tulee kerryttämään eläkettä täydentävän pääoman, joka tuo todellista taloudellista liikkumavaraa eläkepäiviin.

Vaikka eläkeyhtiöiden ja yksityissijoittajan sijoitusten tuotot kulkisivatkin käsi kädessä, oman säästämisen hyödyt eivät rajoitu pelkkään euromääräiseen tuottoon. Oma varallisuus antaa joustavuutta, jota järjestelmän sisäinen eläke ei anna: mahdollisuuden pitää sapattivuoden, vaihtaa alaa, tukea lapsia tai vanhempia, aikaistaa eläköitymistä, tai yksinkertaisesti nukkua yöt paremmin. Tätä ulottuvuutta on vaikea mitata tuottoprosenttina, mutta se on se, jonka moni itse asiassa tavoittelee.

Ei se summa vaan aika

Moni lykkää sijoittamisen aloitusta, koska ajattelee ettei summa ole vielä tarpeeksi iso. Tämä on yksi sijoittamisen kalleimmista harhoista. Sijoittamisen tärkein yksittäinen muuttuja on aika, ei summa.

Ajatellaan 25-vuotiasta, joka laittaa 200 euroa kuukaudessa sivuun ilman minkäänlaista alkupääomaa. Jos sijoitus tuottaa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa vastaavan 8 prosenttia vuodessa, hänellä on 65-vuotiaana noin 650 000 euroa, josta tuottoa noin 550 000.

Lapselle syntymähetkellä aloitettu 100 euron kuukausisäästö kasvaa osakkeisiin sijoittamalla 2-3 miljoonaan eläkeikään mennessä ilman minkäänlaisia sijoituksellisia taikatemppuja.

Eri skenaarioita voi itse pyöritellä Lapselle sijoittaminen -sivulla olevalla laskurilla. Kokeile eri summia ja sijoitusaikoja, koska visuaalinen näky korkoa korolle -ilmiön voimasta on yllättävän vaikuttava.

Unohda gurujen vinkit — ison kuvan ymmärtäminen on tärkeämpää

Talouslehtien otsikot täyttyvät säännöllisesti vinkeistä siitä, mihin “kannattaa juuri nyt sijoittaa” ja niitä houkutellaan klikkaamaan milloin kenenkin guruksi tituleeratun kuvalla. Kulta, Kiina, tekoäly, vetypolttokennot, puolustusteollisuus, bitcoin. Listoilla on nykyään joka viikko uudet kuumat vinkit ja seuraavalla viikolla uudet entistä ehommat. Pitkäjänteiselle sijoittajalle näillä on nollaan rinnastettava hyöty. Jos haluaa jännittävää ylös-alas-kyytiä niin Linnanmäen Vekkulan portaat ajaa saman asian.

Ymmärrä iso kuva: osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet eri omaisuusluokista parhaiten pitkällä aikavälillä. Osakemarkkinoiden keskimääräinen reaalituotto on ollut vuosikymmenestä toiseen noin 7 prosenttia. Se on saavutettu pörssiromahdukset, sodat, pandemiat ja finanssikriisit huomioiden. Sijoittajien pahin vihollinen ei ole kriisi vaan heidän oma käyttäytymisensä kriisin aikana. Älä myy pelossa, jolloin lukitset väliaikaisen paperitappion pysyväksi. Historiallisesti osakemarkkinat ovat aina toipuneet — jokaisesta laskumarkkinasta ilman ensimmäistäkään poikkeusta.

Muita sijoittamisen hyötyjä kuin eurot

Kun puhutaan oman eläkesäästämisen puolesta, puhutaan useimmiten tietenkin euroista. Hyötyjä on kuitenkin muitakin ja nekin ovat hyvin arvokkaita.

Taloudellinen osaaminen kasvaa. Kun säästää ja sijoittaa itse, oppii väistämättä korkojen, verojen, inflaation, hajauttamisen ja riskien merkityksen. Tämä on elämäntaito, joka auttaa paljon muussakin kuin eläkesäästämisessä — asuntokaupoissa, yrittämisessä ja vaikka lasten talouskasvatuksessakin.

Mielenrauha ja autonomia. Kun tietää, että on itse rakentanut puskurin pahan päivän varalle, suhde omaan talouteen muuttuu. Epävarmuus lakkaa tuntumasta yhtä lamauttavalta. Tämä on konkreettinen elämänlaatua parantava asia.

Joustavuus elämän käänteissä. Oma varallisuus antaa mahdollisuuden valita. Se voi tarkoittaa työpaikan vaihtoa, lyhyempää työviikkoa, opintovapaata, läheisten auttamista tai ihan vain rauhallista oloa silloin kun elämässä tulee yllätyksiä.

Esimerkki omille lapsille. Lapset oppivat rahan käytöstä tutkitusti eniten vanhempien esimerkistä. Jos itse säästää ja sijoittaa pitkäjänteisesti, antaa seuraavalle sukupolvelle mallin, joka on pitkässä juoksussa todella arvokas lapselle itselleen.

Vähentynyt tuhlauskierre. Sijoittamisen aloittaminen ohjaa lähes huomaamatta tarkastelemaan omaa kulutusta. Moni toteaa muutaman kuukauden jälkeen, että sijoitettavaa on itse asiassa enemmän kuin aluksi uskoi — kun rahaa alkaa näkyä tilillä kasvamassa, motivaatio säästää kasvaa.

Henkilökohtainen turva järjestelmän muutoksille. Eläkejärjestelmän romahtamista tuskin kannatta pelätä, mutta se tullee muuttumaan. Eläkeikä on noussut ja se saattaa nousta edelleen. Eläkkeiden tasoon tehtäneen muutoksia. Oma pääoma ei riipu poliittisista päätöksistä, ja se on siksi henkilökohtainen vakuutus poliittisten muutosten varalle.

Mahdollisuus varhaiseläkkeeseen. Jos aloittaa varhain ja riittävän pitkäjänteisesti, oma pääoma voi aikaistaa eläköitymistä vuosilla. Tämä on etu, jota työeläkejärjestelmä yksin ei tarjoa.

Näkemyksemme

Suomalainen eläkejärjestelmä on eurooppalaisella mittapuulla varsin hyvässä kunnossa. Toki maksajien ja saajien suhde on herkällä pohjalla. Järjestelmän romahduksella tuskin on syytä itseään pelotella.

Samalla on selvää, että täydellinen turva omalla taloudelle se ei ole, ja siksi omin keinoin varautuminen on yksinkertaisesti viisasta.

Jos matematiikka sanoo, että kymmeneen miljoonaan ei itsellä ole mahdollisuuksia, niin älä anna sen estää sijoittamisen aloittamista. Euroja on useimmille silti tienattavissa paljon ja sijoittamisen muut hyödyt alkavat konkretisoitua vasta, kun on omat rahat markkinoilla mukana.

Lopuksi, yhden asian sinä voit itse tehdä paremmin kuin eläkeyhtiöt: voit ottaa enemmän riskiä. Pitkällä aikavälillä se kannattaa. Korkeampi tuotto-odotus riittää kompensoimaan rajumman arvonvaihtelun. Yksinkertaisin tapa tehdä se on sijoittaa rohkeammin osakkeisiin. Työeläkeyhtiöillä on sijoittamisessaan omia rajoitteitaan, jotka palvelevat muita tarkoituksia kuin tuoton maksimointia, ja siksi niiden osakepainon historiallinen keskiarvo on (vain) noin 50-60 %.

Jutussa esitetyt tuottolaskelmat ja -skenaariot perustuvat markkinoiden historialliseen kehitykseen. Mennyt markkinakehitys ei ole tae tulevasta.