Iranin kriisi, energian hinta ja osakemarkkinat – missä mennään?

Markkinatilanteesta

Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet kuun vaiheesta lukien sotatoimia Iranissa. USA:n agendalla on Iranin ydinaseuhan torjuminen ja islamistihallinnon syrjäyttäminen. Konflikti on heiluttanut markkinoita ja kirvoittanut mediaan raflaaviakin otsikoita. Siksi katsoimme parhaaksi avata, miten tilanteen näemme ja miten olemme rahastomme asemoineet.

Energian hinta on noussut rivakasti konfliktin aikana, koska öljyntuotantolaitoksia on jouduttu sulkemaan. Auki olevista tuote ei pääse liikkeelle Hormuzinsalmen ollessa Iranin toimesta käytännössä kiinni. Tämä on laskenut globaalia öljyn ja nestemäisen maakaasun tarjontaa noin 20 prosenttia ja nostanut öljyn hintaa helmikuun lopun tasoilta noin 30–40 %.

Toinen pääkehitys on ollut dollarin vahvistuminen. Taalaa on tukenut turvasatamakysyntä, USA:n energiariippumattomuus, inflaatiopelot ja öljyn hinnan nousu. Isommassa kuvassa valuuttaliike kertoo mielestämme mielenkiintoista kieltä markkinoiden mielipiteestä USA:n kelpoisuudesta turvasatamana: se on sitä edelleen. Kaiken kryptovaluuttahekumoinnin ja fiat-rahaan kohdistuvan skeptisyyden keskelläkin.

Osakemarkkinoilla heilunta on kasvanut konfliktin alusta lukien, mutta se ei ole ollut missään nimessä laajamittaista eikä millään tapaa paniikinomaista. USA:n osakemarkkinat ovat pärjänneet ainakin toistaiseksi parhaiten myrskyn keskellä.

Näkemyksemme

Tilanne tullee rauhoittumaan jo pian, koska sekä USA:n että Iranin strategiset ja taloudelliset intressit ovat nopean ratkaisun puolella.

Pitkittynyt konflikti pitäisi energian hintaa ja siten inflaatiota koholla ja se tekisi Fedin koronlaskuista epätodennäköisempiä, mikä sopii Trumpin pelikirjaan huonosti. Korkeat hinnat huoltoasemien pumpuilla sekin nakertaisi Trumpin kannatusta. Trump myös halunnee päästä julistamaan voiton nopeasti, kun sellainen on julistettavissa. ”Ikuiselta” kansalaisten mielissä tuntuva sota ei ole hänen intresseissään. Sotilaalliset lisäpanostuksilla on tyypillisesti laskeva rajahyöty, eli uusilla panostuksilla saavutetaan aina vain vähemmän. Emme usko myöskään, että USA haluaa jäädä pitkäksi aikaa Iraniin vahtimaan vallanvaihtoa, koska sen aikaisemmat kokemukset ovat sanalla sanoen surkeita ja se sopisi huonosti Trumpin ”America First” doktriiniin.

Taustalla vaikuttaa sijoittajien mielissä myös ns. Trump-putti, josta tunnetumpi versio on jo 80-luvulla alkunsa saanut ns. Fed-putti. Myyntioptiosta nimensä saanut käsite tarkoittaa, että hädän tullen joku tulee ja pelastaa. Trump on sijoittanut poliittisen pääomansa pitkälti markkinoiden nousuun. Siksi on mielestämme aiheellista antaa korostettua todennäköisyyttä sille, että Trump tekee tälläkin kertaa pelastavan diilin, vaikka väkisin, mikäli markkinat olennaisesti alkavat happanemaan.

Iranin nykyhallinto tukalasta tilanteestaan huolimatta elättelee tietenkin toiveita selviytymisestään. Ensimmäinen edellytys olisi saada USA pois häiritsemästä mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen iskevät taloudelliset realiteetit: Iran on jo ilman konfliktiakin erittäin syvässä suossa. Mikä tahansa diplomaattinen ratkaisu (ja mielellään nopeasti) on maan paras tapa saada öljydollarivirta taas käyntiin. Surkea taloudenpito on ollut suuri syy valtaville katuprotesteille. Mielenosoituksista on juuri nyt vaikea saada luotettavaa tietoa, koska maan hallinto on blokannut Iranista internetin käytännössä tyystin, mutta eivät ne vähenemään päin ole sotatoimien myötä ja valtatyhjiön näkyessä tunnelin päässä.

Iran on menettänyt ilmatilansa hallinnan jo konfliktin alkumetreillä ja sen sotilaallinen toimintakyky on muutenkin heikko. Sen pelikirjassa on oikeastaan vain sodan hinnan nostaminen USA:lle ja yritykset laajentaa konfliktia lähialueille. Jälkimmäinen alkaa jo kääntyä itseään vastaan.

Nopeahkon ratkaisun skenaariossamme energian hinta palautuisi nykytasoja selvästi alemmas, korot laskisivat inflaatiopelkojen lientymisen myötä ja osakkeet nousisivat, joskin todennäköisesti aika maltillisesti. Puolustusteollisuus- ja energiaosakkeet todennäköisesti pelästyisivät ja sykliset, teknologia- ja kulutustavaraosakkeet olisivat reippaimpien menijöiden joukossa. Näkisimme kaikkiaan paluun normaaliin päiväjärjestykseen.

Huonossa skenaariossa, eli konfliktin pitkittyessä ja korkean energian hintojen ympäristössä USA olisi suuri suhteellinen voittaja globaalissa talouskilpailussa. Kiinan, Intian, Japanin, Euroopan maiden (ex-Norja) taloudet kärsisivät kasvavista energiakuluista, vaikka joillain näistä maista reservejä onkin. Sellaiset kehittyvien maiden taloudet, joilla ei ole kansainvälisiä valuuttavarantoja romahtaisivat täysin. Tämänkaltaiseen tilanteeseen ei Trump kuitenkaan missään tapauksessa halua, koska se lähentelisi poliittista itsemurhaa: äänestäjien elintason kustannukset nousisivat ja USA:n työpaikat vähenisivät viennin supistuessa kauppakumppanien kärvistellessä laman kourissa. On hyvä muistaa, että sotiminen on erittäin kallista ja koska Trump haluaa pitää taalat äänestäjiensä taskuissa, on kriisin pitkittymistä vaikea nähdä.

Hormuzinsalmen tilanne jatkaa tärkeänä. Sitä kautta ei kulje ainoastaan raakaöljy ja maakaasu, vaan myös moni muu maailmankaupan kannalta tärkeä raaka-aine, joita käytetään kemianteollisuudessa, maataloudessa ja eri teollisuuden aloilla. Esimerkiksi heliumin saatavuus on elintärkeää puolijohdeteollisuudelle. Muutamien kuukausien varastot ovat valmistajilla olemassa, mutta pidempi toimituskatkos olisi osakemarkkinalle iso pohdinnan paikka, koska puolijohdefirmat ovat olleet osakemarkkinan veturina jo pidemmän aikaa. Seuraamme tilannetta herkeämättä.

Rahastomme

Laskimme Allocatorin osakeriskiä konfliktin alettua, mutta olemme jälleen nostaneet sitä. Toisin sanoen hyödynsimme rahaston strategian mahdollistamaa liikkumavaraa. Näemme pahimman hermoilun jo laantuneen ja kun merkit markkinoiden toipumisesta vahvistuvat, on meillä mahdollisuus edelleen lisätä osakkeita. Tätä kirjoitettaessa Allocatorin osakepaino on noin 70 % ja olemme jatkuvassa valmiudessa sitä muuttamaan tilanteen mukaan.

Compounderin laadukkaat sijoitukset tuovat itsessään luontaisen suojan tämäntyyppisiä konflikteja vastaan. Salkun kehitys onkin pysynyt konfliktin aikana miellyttävän vakaana ja jopa hieman nousussa konfliktin aikana. Rahastossa ei ole merkittävissä määrin yhtiöitä, joita korkea öljyn hinta rasittaisi välittömästi. Lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan on avittanut, koska rahaston sijoituksista noin 70 % on USA:ssa.

Mielenkiintoinen huomio on, että alkuvuonna pahasti siipensä saaneet ohjelmistoalan osakkeet ovat olleet yksi parhaiten pärjänneistä toimialoista konfliktin alkamisen jälkeen. Jälleen kerran siis näyttö siitä, että markkinoilla narratiivit saattavat kääntyä päälaelleen erittäinkin nopeasti. Suuret teknoyhtiöt ovatkin jo ehtineet laskea arvostukseltaan alimmille tasoilleen noin kolmeen vuoteen ja samalla niiden liikevaihtojen ennustetaan kasvavan noin 20 % vuositahtia.

Yhteenveto

On hyvä muistaa, että vaikka markkinat ovat hieman heiluneet tämänkin kriisin aikana ei iso kuva ole mielestämme muuttunut. Laajamittaista paniikkitunnelmaa osakemarkkinoilla ei ole. Tuloskehitys on yhä vahvaa ja USA:n markkinat ovat rakenteellisesti hyvässä asemassa. Kristallipalloa tai aikataulua meillä ei tähänkään konfliktiin ole, mutta historiallisesti kaikki kriisit ja hermoilut ovat olleet hyviä oston paikkoja. Uskomme historian toistavan tälläkin kertaa itseään.