18.6.2025

Miten sijoittaa osakkeisiin? – Vältä pankkiosakkeita

Kuva: Broadway and Wall St sign. Tekijä: Boaventuravinicius. Lähde: Wikimedia Commons. Lisenssi: Creative Commons CC BY-SA 4.0.

Viikonloppuna tulosvaroituksen antanut OmaSP on hyvä muistutus suomalaisille pankkiosakkeisiin sijoittamisen vaaroista. Pankkitoiminnassa kun asiat kerran lähtevät väärille raiteille niin kurssin korjaaminen voi kestää pitkäänkin.

OmaSP:n ongelmat ovat melko klassinen esimerkki pankkitoiminnan riskeistä. Pieni paikallispankki kasvaa kovaa vauhtia lukuisten fuusioiden kautta. Organisaation koko ja monimutkaisuus kasvaa, eivätkä riskienhallinta ja valvontaprosessit pysy kasvun tahdissa. Kasvun nimissä pankki ottaa uusia asiakkaita entistä heikommalla katteella ja ennen kaikkea riskialttiimmasta asiakaskunnasta, joille kilpailijat eivät myönnä lainoja. Luottokannan laatu heikkenee ja riskit kasvavat. Talous ajautuu kurimukseen ja riskit realisoituvat. Kierre on valmis ja sen korjaaminen vie aikaa ja rahaa.

Meillä ei ole syytä ajatella, että juuri OmaSP olisi sen kummemmassa tilanteessa kuin mikä tahansa vastoinkäymisiä kohdannut yhtiö, mutta se on ajankohtainen aasinsilta siihen, miksi pitkän aikavälin sijoittajan kannattaa mielestämme olla erittäin selektiivinen, mikäli ylipäätään haluaa sijoittaa pankkiosakkeisiin.

Compounder-osakerahastomme sijoittaa vain tiiviiseen nippuun maailman parhaita yhtiöitä. Moni toimiala jää siksi tyystin rahaston ulkopuolelle. Yleisin syy on kilpailuetujen saavuttamisen ja niistä kiinni pitämisen vaikeus. Ilman kilpailuetuja on käytännössä mahdotonta puhua huippulaadukkaasta liiketoiminnasta, koska silloin on mahdotonta ylläpitää huipputason kannattavuutta kovinkaan pitkään.

Pankkitoiminta on hyvä esimerkki tällaisesta ”huonosta” toimialasta. Pankit ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja ne ovat myös suosittuja sijoituskohteita. Suomessa esimerkiksi Nordeasta puhutaan jopa kansanosakkeena. Riittävän laadukkaita liiketoimintoja pankit eivät mielestämme kuitenkaan ole.

Ensimmäinen ongelma pankkiosakkeissa on niiden riskialttius. Pankkien on pakko käyttää taseessaan reippaasti velkavipua tehdäkseen sijoittajia tyydyttävää tuottoa. Oman pääoman osuus pankkien taseista on tyypillisesti viiden ja 15 prosentin välillä riippuen laskentatavasta. Sama toisin ilmaistuna: jos pankin taseesta puolet ovat lainoja ja niistä 10 prosenttia osoittautuvat luottotappioiksi on mahdollista, että pankin koko oma pääoma on jo syöty.

Suuresta velan määrästä huolimatta pankkien pääomalle generoimat tuotot eivät silti ole mielestämme sijoittajalle erityisen houkuttelevia.

Velka on liiketoiminnassa aina riski ja osakesijoittajan kannalta jokseenkin tarpeeton sellainen, koska maailmasta löytyy myös yhtiöitä, jotka tekevät hyvää tuottoa ilman velkaa.

Toinen ongelma on asiakkaiden luottamuksen herkkyys. Ilman luottamusta pankki kuin pankki on mennyttä. Mikäli esimerkiksi ongelmaluotot alkavat kasaantua, saisivat markkinat siitä nopeasti vihiä. Se saattaa johtaa ns. talletuspakoon, eli pankin asiakkaat alkavat kilvan nostamaan talletuksiaan pois. Talletuspako on pahimmillaan tuhoisa itseään ruokkiva kierre.

Talletuspakoja nähdään markkinoilla aika ajoin. Tuoreimpia tapauksia ovat mm. Silicon Valley Bank, First Republic Bank ja Credit Suisse muutama vuosi sitten. Vaikutukset ulottuivat myös muihin, ”viattomiin” pankkeihin. Monien osakekurssit romahtivat, joillain jopa nollaan asti.

Kolmas tosiasia on kilpailuetujen saavuttamisen vaikeus. Pankin on hyvin vaikea erottautua kilpailijoistaan millään merkittävällä tavalla. Syitä on useita.

  1. Regulaatio on alalla hyvin tiukkaa. Näin ollut etenkin finanssikriisin jälkeen, eli kohta jo 20 vuotta. Se rajoittaa paitsi pankkien riskinottoa myös strategisia vaihtoehtoja, koska regulaatio pakottaa pankkeja kohti samaa muottia. Tuoteinnovaatioitakin on vaikea kehittää, koska regulaatio asettaa tuotteille rajansa.
  1. Tuoteinnovaatiot ovat helposti kopioitavissa. Markkinapaikka on erittäin läpinäkyvä ja olennaisia patentteja on erittäin hankala saada, koska viranomaiset tulkitsevat useimmat innovaatiot liian abstrakteiksi. Siksi esimerkiksi lainat ja sijoitustuotteet ovat hyvin samankaltaiset eri pankeissa.
  1. Asiakkaat ovat hyvin hintasensitiivisiä. Pankkien on vaikea perustella asiakkailleen kilpailijoita olennaisesti korkeampaa hintaa. Joillain toimialoilla toimivat keinot kuten tuotteen laatu, asiakaskokemus, brändi ja muut vastaavat kilpailuedut eivät toimi pankkialalla kovinkaan hyvin. Kaikista pankeista saa samoja euroja ja siksi ihmiset pääsääntöisesti menevät sinne mistä pankkipalvelut halvimmalla saa.
  1. Pankin vaihtamisen kustannukset ovat erittäin alhaiset. Päinvastainen tilanne on esimerkiksi monilla teollisuutta palvelevilla laitetoimittajilla, jonka palvelusta asiakas on riippuvainen hyvinkin pitkään. Vaihtaminen toiseen toimittajaan olisi monille jopa taloudellinen mahdottomuus. (Lue esim. kirjoituksemme Atlas Copcosta täältä.)
  1. Teknologinen edistyneisyys on pankkitoimialalla välttämättömyys. Siksi teknologia on erittäin vaikea ja parhaassakin tapauksessa erittäin kallis kilpailuedun lähde.

Neljänneksi näkökulmaksi on nostettava vielä systeeminen riski. Vaikka jostain löytäisikin pankin, joka ihmeen kaupalla pystyisi taklaamaan kaikki edellä mainitut toimialan haasteet, on sekin altis koko rahoitusjärjestelmää koskeville suurille paniikeille. Historiassa pankkeja on toki kriiseissä julkisin varoin pelastettu, mutta ei pidä erehtyä ajattelemaan, etteikö niiden osakkeenomistajille olisi silti käynyt kalpaten.

Kokonaan oman kirjoituksensa aihe olisi pankkialan tulevaisuus. Niin sanotut fintech-yhtiöt ovat jo vuosia haastaneet perinteisiä pankkeja niiden ydintoiminnoissa, kuten talletuksissa ja lainoissa. Halutessaan ihminen ei enää tarvitse perinteistä pankkia yhtään mihinkään. On vaikea sanoa, miten toimialan dynamiikka kehittyy esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana, mutta ainakin kilpailua perinteiset pankit kohtaavat rutkasti.

Pankkiosakkeet ovat kaikesta huolimatta sijoittajien suosiossa. Suosioon vaikuttanee ainakin pankkien maksamat osingot, jotka ovat tyypillisesti sieltä korkeammasta päästä. Meille korkea osinko ei ole houkutteleva vaan pikemminkin merkki kasvumahdollisuuksien puutteesta. Suomalaiset ovat jostain syystä kuitenkin osinkokansaa.

Koetaanko pankit myös turvallisina sijoituskohteina, vaikea sanoa. Ainakaan niin ei pitäisi olla, sillä pankkeihin sijoittaessa sijoittajan tulee karuimmassa skenaariossa varautua myös pääoman pysyvään menettämiseen.

Tätä artikkelia kirjoittaessa Vision rahastoilla ei ole minkään suuntaista positiota OmaSP:ssa.

Tilaa uutiskirje

Kaupungin asiallisin sijoituskirje. Kommentoimme ajankohtaisia sijoittamiseen liittyviä uutisia ja teemoja tosissaan, mutta rennosti.


  • 17.2.2026

    Visa osake – Miksei tekoälymurros ole uhka kilpailueduille

  • 26.1.2026

    Antti ja Jone Inderesin podcast-vieraina

  • 22.1.2026

    Compounder sijoittajakirje 22.1.2026