Ylituottoa laatusijoittamisella ja yksinkertaisuudella

Sijoittamisessa ja urheilussa on paljon samaa. Yksi yhdistävä tekijä on se, että menestyäkseen pitää rakastaa nimenomaan työntekoa ja prosessia, eikä kärsimättömästi räpiköidä kohti lopputulosta. Menestys on vain prosessin sivutuote.

Lähes kaikilla menestyneillä sijoittajilla on muutama yhteinen tekijä. He rakastavat lukemista ja uuden oppimista. He myös osaavat ottaa oppia omista virheistään ja pystyvät tarvittaessa muuttamaan mielipidettään.
Sijoittajana kehittymiseen on onneksi tietoa ja apua tarjolla kosolti ja se ei parhaimmillaan maksa muuta kuin aikaa ja vaivaa. Saman kehittymisen parissa mekin Visiolla ponnistelemme päivittäin. Tiedostaen, että koskaan ei tule täysin valmista.

Reilu pari vuotta sitten tulimme siihen tulokseen, että uuden rahaston perustaminen palvelisi parhaiten sekä meitä että asiakkaitamme. Nimeksi keksittiin Visio Compounder, koska “compounding”, eli suomeksi korkoa korolle, oli tarkoitus valjastaa rahaston sijoitustoimintaan tehokkaammin kuin koskaan.

Johtava ajatus alusta asti oli yksinkertaisuus. Se tulisi pelaamaan pussiimme kahdella tavalla.
Ensinnäkin, yksinkertainen sijoittaminen johtaa parhaimmillaan erinomaisiin tuloksiin.

Toiseksi, yksinkertainen strategia on helpompi ymmärtää, joka johtaa siihen, että siihen on helpompi ja mukavampi sitoutua pitkäksi aikaa.

Olemme nähneet sijoitusmaailmassa melkoisen monta monimutkaista ja vaikeasti ymmärrettäviä vipstaakeja täynnä olevia strategioita, jotka eivät sitten lopulta kuitenkaan hyödyttäneet sijoittajia, vaan pikemminkin liikkeeseenlaskijaa. Halusimme jotain aivan päinvastaista.

Käytimme satoja tunteja menestyneiden rahastojen ja sijoittajien tutkimiseen. Luimme kirjoja, elämäkertoja, hyvistä rahastoista kaiken minkä löysimme ja akateemisia tutkimuksiakin. Palkitsevin hetki oli se, kun huomasimme tutkimustyömme osoittavan samaan suuntaan kuin käytännön kokemuksemme ja intuitiomme. Tajusimme, miten iso rooli pitkäaikaisessa osakesijoittamisessa on yhtiön liiketoiminnan laadulla.

Aikaisemmin me Visiolla painotimme sijoitustoiminnassamme hyvin paljon ns. turvamarginaalia, eli etsimme sellaisia osakkeita, joissa arvo suhteessa hintaan on perusteltavissa halvan hinnan kautta.

Sitten perehdyimme historiaan ja menestystarinoihin. Ja ajatuksemme muuttui. Tajusimme, että parempi tapa löytää arvoa on keskittyä yhtiöiden laatuun.

Pitkässä juoksussa kannattavasti kasvava vakavarainen yhtiö on huomattavasti arvokkaampi kuin heikko ja vailla kasvumahdollisuuksia oleva yhtiö, joka aina kriisin tullen joutuu pakon edessä joko turvautumaan omistajiensa kukkaroon osakeannin muodossa, tai tekemään jonkin muun ei-optimaalisen pakkoratkaisun. Olemme vakuuttuneita siitä, että markkinoilta löytyy laatuyhtiöitä, joissa on rutkasti arvoa suhteessa hintaan, vaikka hinta saattaakin ensinäkemältä vaikuttaa kalliilta.

Tämä korostuu nimenomaan pitkäjänteisessä sijoittamisessa. Aika on nimittäin laatuyhtiöiden puolella ja heikkoja yhtiöitä vastaan.

Miten laatu sitten tarkalleen määritellään?

Meille tärkein asia on se, että yhtiöllä tulee olla pysyvä kilpailuetu. Silloin yhtiö täyttää seuraavat kolme kriteeriä.

1) yhtiö pystyy ansaitsemaan sen liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle korkeaa tuottoa
2) yhtiö generoi vahvaa ja tasaista kassavirtaa
3) yhtiöllä on kasvumahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen

Yhdessä nämä kolme tekijää muodostavat eräänlaisen vauhtipyörän. Korkea pääoman tuotto tarkoittaa lähes aina vahvaa kassavirtaa ja kasvumahdollisuudet saavat yhtiön johdon allokoimaan kassavirrasta merkittävän osan kasvuinvestointeihin. Pysyvän kilpailuedun ansiosta kasvuun sijoitetulle pääomalle saadaan jälleen korkea tuotto, joka investoidaan taas tulevan kasvun luontiin. Tämä vauhtipyörä luo pitkään jatkuessaan omistaja-arvoa kiihtyvällä tahdilla, eli yhtiön arvo kasvaa korkoa korolle -tyyppisesti. Prosessi on erittäin pitkä, mutta harvoinpa huippumenestys helpolla tuleekaan.

Otetaan vielä sama konkreettisten lukujen kanssa. Esimerkkinä toimikoon kuvitteellinen pörssiyhtiö, jonka vuotuinen vapaa kassavirta on 100 miljoonaa euroa vuodessa ja se on nettovelaton. Sen liiketoiminta on niin kannattavaa, että sijoitetun pääoman tuotto on 25 prosenttia. Toimialalla on kasvuvaraa ja yritys haluaa investoida kaiken kassavirtansa kasvuun seuraavan 10 vuoden aikana. Markkinat ovat toki haistaneet hyvän bisneksen ja yhtiö hinnoitellaan Helsingin pörssissä 20 x vapaa kassavirta, eli sen markkina-arvo on 2 miljardia euroa.
Kymmenen vuotta kuluu ja yhtiön kassavirta on jo 930 miljoonaa euroa (100*1,25^10). Samalla valuaatiolla markkina-arvo on paisunut yli 18 miljardiin euroon, eli lähes kymmenkertaiseksi. Puolikkaallakin valuaatiolla yhtiön markkina-arvo olisi lähes viisinkertaisunut.

Laskelman opetus on se, että sijoittajan saamaa tuottoa määrittää ylivoimaisesti eniten liiketoiminnan tuotto. Valuaation muutokset ovat pitkässä juoksussa vain toisarvoinen tekijä.

Jos laatusijoittaminen on näin yksinkertaista, niin eivätkö kaikki sitten tee sitä? Eivät tee, koska vaikka ajatus on pääpiirteittäin yksinkertainen, ei se tarkoita, että se olisi helppoa.

Ensimmäinen haaste on ihmisten keskimääräinen kärsivällisyyden puute ja muut käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Haitallisinta on, kun ei malteta olla pitkäjänteisiä sijoittajia ja myydään sijoituksia väärään aikaan pois. Tai hypitään eri sijoitusteemojen perässä sen mukaan, mikä on muodikasta ja missä on “pöhinää”. Tämä kaikki on hyvin inhimillistä, mutta hyvää sijoitusajattelua se ei ole.

Toinen haaste on mutkien oikominen. Monissa tapauksissa kuvitellaan, että analyysi on tehty, kun on löydetty yhtiöitä, joiden tunnusluvut täyttävät laatukriteerit. Useat niistä, kuten korkea pääoman tuotto ja seuraavan vuoden kasvuennuste, on helppo kenen tahansa kaivaa netistä. Monet kvantitatiiviseen analyysiin nojaavat rahastot ja niin sanotut smart-ETF:t tekevät juuri tätä.

Lisäarvon luomiseen tarvitaan kuitenkin enemmän kuin muutamat kaikille julkisesti saatavilla olevat numerot. Ei shakkimestaruuksiakaan voiteta opiskelemalla vain perusteoriat.

Haastavaa on tunnistaa pintapuolisesti laadukkaista yhtiöstä ne, joilla laatukriteerit tulevat suurella todennäköisyydellä pysymään loistavina myös pitkässä juoksussa. Meidän ajattelussamme sen selvittäminen lähtee kilpailuedun ja toimialadynamiikan pohdinnasta. Yhtä kaavaa ei ole. Laadukkaan yrityksen tunnistamiseen tarvitaan paljon kvalitatiivista analyysia, eli suomeksi sanottuna ihmisen suorittamaa ajatustyötä.

Meidän mielestämme laatusijoittamisen hyödyt ja oikeastaan koko syvällisempi ajatus sen takana on kiistaton. Se antaa parhaat mahdollisuudet saavuttaa osakemarkkinoita parempaa tuottoa etenkin pitkällä aikavälillä.

Laatusijoittaminen ei sovi kaikille ja se vaatii kärsivällisyyttä. Pörssin laadukkaimmat yhtiöt harvoin näkyvät nousumarkkinoiden aikana kovimpien nousijoiden listoilla. On paljon hetkiä, jolloin jokin lyhytkestoinen teema toimii paremmin. On hetkiä, jolloin tuntuu liian tylsältä omistaa osaketta, jonka päiväliike ei ole viittä prosenttia. Hyvä puoli kuitenkin on, että laatuyhtiön kassavirta nakuttaa tasaisen varmasti ja täysin riippumatta siitä, mihin suuntaan pörssit milläkin hetkellä ovat menossa.

Pesäero muuhun markkinaan ja ennen kaikkea kuumiin trendiosakkeisiin tehdään laskumarkkinassa ja/tai hitaan talouskasvun aikana. Tällöin vakaa kassavirta ja vahva tase nousevat arvoon arvaamattomaan.

Jos onnistumme pärjäämään laskumarkkinassa paremmin kuin markkinat keskimäärin, silloin ylituottoon riittää, että pysymme markkinan mukana hyvinä aikoina.

Antti Aalto