Suomi

Sijoita kanssamme

Rahastot

Palkinnot

Tiimi

Ota yhteyttä

Sijoittajakirjeet

<h1 class="wp-block-heading">Hyvät kanssasijoittajamme,</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Rahaston tuotto vuodelta 2023 oli 18,3 %.</p>



<p>Vertailuindeksiä rahastolla ei ole, mutta alla joitain yleisimmin käytettyjä vertailukohtia osakemarkkinoilta. Alla esitetyt indeksituotot ovat euromääräisiä kokonaistuottoja eli sisältäen osingot.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<figure class="wp-block-table"><table><tbody><tr><td>Globaali osakemarkkina (MSCI ACWI)</td><td>18,1 %</td></tr><tr><td>USA:n osakemarkkina (S&amp;P 500)</td><td>22,2&nbsp;%</td></tr><tr><td>Euroopan osakemarkkina (STOXX 600)</td><td>16,6 %</td></tr><tr><td>Kehittyvien markkinoiden osakemarkkina (MSCI EM)</td><td>6,6 %</td></tr><tr><td>Suomen osakemarkkina (HEX Cap)<br></td><td>-0,6&nbsp;%</td></tr></tbody></table></figure>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kommentoimme viime syksyn sijoittajakirjeessämme sijoituksiamme yhtiötasolla ja siitä syystä emme tällä kertaa niihin pureudu. Olennaista uutta kerrottavaa niistä ei myöskään ole.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h1 class="wp-block-heading">Vuosituotot vs. pitkä aikaväli</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>2023 oli rahaston neljäs toimintavuosi. Vuosituotot ovat toistaiseksi olleet 12,0 %, 23,0 %, -28,6 %, 18,3 %. Realisoitunut yksittäisten vuosituottojen vaihtelu on melko tyypillistä suhteessa siihen mitä osakesijoittamisesta tulee odottaakin. Miinusvuodetkin kuuluvat asiaan.</p>



<p>Lyhyellä aikavälillä osaketuottoa ajaa sekä sijoittajien sentimentti kaikkia osakkeita kohtaan (yhtiöstä riippumaton tekijä) että myös yhtiön oman liiketoiminnan kehitys. Mitä pidempi aikahorisontti, sitä pienemmäksi käy yhtiöistä riippumattomien tekijöiden vaikutus ja riittävän pitkällä aikavälillä vain liiketoiminnan kehityksellä on merkitystä.</p>



<p>Vanha sanonta ”vauhti korjaa virheet” ei päde osakesijoittamiseen, mutta ”aika korjaa virheet” onkin jo lähempänä oikeaa ajattelutapaa. ”Virheellä” tarkoitamme tässä yhdestä yhtiöstä riippumatonta yleistä markkinaheiluntaa, eli ns. sentimenttiä. Ymmärrämme, jos heilunta tuntuu epämiellyttävältä, mutta se tulee nähdä myös mahdollisuutena, koska se aika ajoin tarjoaa hyviä ostopaikkoja huippuyhtiöissä.</p>



<p>Me huolehdimme parhaamme mukaan siitä, että rahasto on sijoitettuna vain parhaisiin liiketoimintoihin, koska se on pitkän aikavälin tuoton tärkein ja sanoisimme jopa ainoa ajuri. Tähän tehtävään kuuluu myös hyvien ostopaikkojen tunnistaminen silloin, kun markkinaheilunta sellaisia tarjoaa. Näitä ilmenee kokemuksemme mukaan kerran tai pari vuodessa keskimäärin.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h1 class="wp-block-heading">Kirkas fokus</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Toisin kuin sijoitusaiheisia elokuvia katselleet joskus tuntuvan luulevan työmme ei perustu nopeaan reagointiin, ei maagiseen intuitioon, ei vilkkuvien kurssigraafien hektiseen seuraamiseen eikä jatkuvaan osto- ja myyntitoimeksiantojen huutamiseen kahteen puhelimeen samanaikaisesti. Vauhdista ja vaarallisista tilanteista saa viihdyttäviä leffoja, joissa usein sankaritreideri panostaa koko työuransa isoihin riskisiin kauppoihin hien helmeillessä otsalla. Harkitun ja riskit huomioivan pitkäjänteisen sijoittamisen kanssa sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä.&nbsp;</p>



<p>Teemme sen sijaan tutkimustyötä, jonka elokuvallinen jännitysmomentti jäisi varmastikin maalin kuivumisen seuraamisen tasolle. Työmme tuloksena Compounderin salkussa on tälläkin hetkellä 26 huippulaatuisia yhtiötä, jotka tekevät korkeaa bruttomarginaalia (n. 60 %), korkeaa tuottoa liiketoimintaan sidotulle pääomalle (n. 25 %), ja vakaata vapaan kassavirran tuottoa (n. 4 %). Kassavirrastaan yhtiömme sijoittavat osan oman liiketoimintansa kasvuun. Huomioitavaa on myös se, että hyvät liiketoiminnan luvut eivät perustu velkavipuun. Yhtiöidemme liikevaihdon ennustetaan kasvavan vuositasolla yli 10 % ja tulosten sitäkin ripeämmin. Omat arviomme ovat hieman korkeampia, koska uskomme markkinoiden olevan keskimäärin liian varovaisia huippuyhtiöiden pitkän aikavälin potentiaalin suhteen. Sijoittajien aikahorisontti on mielestämme entisestäänkin vain lyhentymässä, niin hurjalta ja epärationaaliselta kuin se kuulostaakin.</p>



<p>Kuriositeettina mainittakoon, että vuodenvaihteesta lukien analyysityömme ei ole johtanut vielä yhteenkään uuteen sijoituspäätökseen ja siksi vuoden ensimmäinen pörssikauppakin antaa vielä odottaa itseään. Vuosi on toisien sanoen alkanut ihan pelikirjan mukaisesti: reagoimme vain isoihin asioihin ja jätämme markkinahälyn jahtaamisen muille. Maltillinen sijoitustyylimme hyödyttää myös kuluissa: rahasto maksoi 2023 kaupankäyntipalkkioita vain 0,01 %.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h1 class="wp-block-heading">Alkaneen vuoden suunnitelmista</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Jatkamme samalla tyylillä kuin millä rahastoa on hoidettu sen toiminnan alusta asti. Muutamia osakkeita todennäköisesti vaihtuu vuoden aikana, mutta ainoastaan mikäli näemme vaihdoksiin perustavaa laatua olevia syitä yhtiöiden liiketoiminnoissa.&nbsp;&nbsp;</p>



<p>Salkussamme on tällä hetkellä 26 sijoitusta ja olemme hieman viritelleet ajatusta siitä, että nippua voisi hieman tiivistää. Taustalla on ajatus hajauttamisen laskevasta rajahyödystä. On nimittäin vain matematiikkaa, että 26. tai 27. jne. osake salkussa ei lisää hajautushyötyä käytännössä ollenkaan. Toisin sanoen omistamalla yhtä tai ehkä kahta osaketta vähemmän rahasto pysyy yhtä hajautettuna, mutta parhaat ideamme saisivat silloin hieman enemmän painoarvoa. Aika näyttää teemmekö tämän asian suhteen mitään.</p>



<p>Pidämme todennäköisenä, että tänäkin vuonna parhaat liiketoiminnat löytyvät erilaisista teknologia- ja kuluttajabisneksistä. Myös terveydenhuoltotoimiala vastaa aitoon ja kasvavaan kysyntään ja se ratkaisee riittävän olennaisia ja suuria ongelmia, jotta siellä on sijoittajalle tuottoja tarjolla. Tärkein edellä mainittuja toimialoja yhdistävä tekijä on se, että niiden liiketoimintaympäristö ja toimialadynamiikka on sellainen, jossa yhtiöillä on hyvät edellytykset luoda ja ylläpitää aitoja kilpailuetuja.</p>



<p>Strategiaamme ei tänäkään vuonna kuulu riskipitoisten neulojen etsiminen heinäsuovasta. Nyrkkisääntönä voidaankin todeta, että luotamme itsensä jo hyviksi todistaneiden, vakaiden ja vahvojen bisnesten pysymiseen pidemmän aikaa hyvinä, kuin mitä useimmat markkinapelurit odottavat.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h1 class="wp-block-heading">Katse horisonttiin</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Emme tee ennusteita markkinoiden lyhyen aikavälin, kuten tämän vuoden liikkeistä, koska Compounderin sijoitusfilosofia ja tuottopotentiaali ei perustu sellaisiin.</p>



<p>Pidämme hyvin todennäköisenä, että tänäkin vuonna geopoliittisia huolenaiheita riittää, taantumaskenaarioilla ja keskuspankkien toimilla spekuloidaan, korot nousevat ja laskevat, yritysten tuloskuntoa kyseenalaistetaan tai kehutaan, ja yllättäviä asioita, kriisejäkin, ilmenee. Näin on kuitenkin aina ollut, joten ei mitään uutta auringon alla ja siksi em. huolista ja spekulaatioista emme liikoja murehdi.</p>



<p>Parhaat liiketoiminnat, ja tarkoitamme nyt kirjaimellisesti liiketoimintoja emmekä osakekursseja, nimittäin pärjäävät kaikenlaisina aikoina sen verran hyvin, että paras resepti on vain kärsivällisesti olla niissä sijoitettuna.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kiitos jatkuneesta tuestanne ja hyvää alkanutta vuotta kaikille.</p>



<p>Jone ja Antti</p>

Compounder

<h1 class="wp-block-heading">Hyvät kanssasijoittajamme,</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Rahaston tuotto vuodelta 2023 oli 2,3 %, johon emme luonnollisesti ole tyytyväisiä. </p>



<p>Lähdimme vuoteen liian varovaisella makro- ja osakenäkemyksellä. Tämän lisäksi omistimme suhteellisesti liikaa pohjoismaisia arvo-osakkeita, joille viime vuosi ei ollut menestyksekäs.</p>



<p>Kuten viime syksyn kirjeessämme kerroimme, teimme kesällä Allocatorin strategiaan korjaavia toimenpiteitä. Otimme uudistetun strategian käyttöön heinäkuun alusta.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Uudistusten pääkohdat:</p>



<ol>
<li>Sijoitamme pääosin parhaisiin laatuyhtiöihin, eli ns. compoundereihin. Tällaisiin yhtiöihin kannattaa sijoittaa pitkäjänteisesti.</li>



<li>Haluamme suojata rahaston arvoa, mikäli näkemyksemme on, että osakemarkkinoilla on korostunut riski merkittävästä kurssilaskusta.</li>
</ol>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p class="has-medium-font-size">Uudistukset ovat tuottaneet tulosta. Rahasto kehittyi vuoden toisella puoliskolla hyvin sekä absoluuttisesti että relatiivisesti osakemarkkinoihin nähden. Maltillisesta osakepainosta (keskimäärin 64 %) huolimatta toisen vuosipuoliskon 4,4 % tuottomme oli samalla tasolla maailman osakemarkkinan kanssa.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h1 class="wp-block-heading">Viime vuoden markkinaympäristö</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Korkealle kohonnut inflaatio pakotti keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa erittäin nopeasti. Tästä huolimatta USA:n talouden vahvuus yllätti positiivisesti ja talouskasvu hidastui odotettua vähemmän. Kuluttajien saamat isot koronatuet pitivät osaltaan talouden rattaita pyörimässä ja myös erilaiset elvytyspaketit ja yllättävänkin vahva työmarkkina tukivat Yhdysvaltojen taloutta.</p>



<p>Toisen talousmahdin Kiinan kasvu oli odotuksia heikompaa pääasiassa kiinteistö- ja kuluttajaluottamusongelmien takia. Euroalueen talous palasi alhaisen talouskasvun tielle korkean korkotason ja vientivajeen paineessa.</p>



<p>Tiukentuneesta rahapolitiikasta, sitkeästä inflaatiosta ja ristiriitaisista taloustiedoista huolimatta globaalit osakemarkkinat nousivat vahvasti (MSCI ACWI -indeksi 18,1 %).</p>



<p>Nousun takana oli mm. sijoittajien usko keskuspankkien koronnostojen kääntymiseen korkojen laskuiksi jo vuoden 2024 aikana. Suomen osakemarkkina oli pitkään globaalissa vertailussa lähes pahnan pohjimmaisena. Loppukiristään huolimatta Helsingin pörssi (OMXH25) laski vuoden aikana 2,3 %.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h1 class="wp-block-heading">Ajatuksia tästä eteenpäin</h1>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tämän vuoden isona teemana on mielestämme se, onko maailman talous kääntymässä kahden hitaan kasvuvuoden jälkeen nousuun, vai leviääkö taantuma myös Yhdysvaltoihin. Jos saamme riittävästi perusteita taantumaskenaariolle, muutamme rahaston salkun pääomia turvaavaksi. Se tarkoittaisi, että lisäisimme käteisen määrää merkittävästi. Kannattaa huomioida, että tavoittelemme vain suurien markkinalaskujen välttämistä, eli keskitymme vain ns. isoon kuvaan. Pienet 5–10 % laskut markkinassa ovat keskimäärin kerran kaksi vuodessa tapahtuvia lyhytaikaisia muutoksia, joita emme pyri ennakoimaan.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Menestyksekästä sijoitusvuotta 2024 toivottaen,</p>



<p>Petri ja Antti</p>

Allocator

<h2 class="wp-block-heading">Hyvä Kanssasijoittajamme,</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tämän sijoittajakirjeen aiheet ovat Allocator-rahaston heikko performanssi, analyysimme sen syistä ja rahaston uusi suunta. Haluamme avoimesti ja rehellisesti käsitellä menneitä haasteita sekä kertoa, mitä olemme niistä oppineet ja miten aiomme edetä tulevaisuudessa.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Vastoinkäymisistä oppiminen </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Harva selviää elämästä ilman vastoinkäymisiä. Vaikka kukaan ei toivo epäonnistumisia tai virheitä, vaikeista tilanteista kumpuaa usein myös jotain positiivista. Epäonnistuminen voi johtaa henkiseen kasvuun ja virheiden korjaamiseen. Hyvä esimerkki tästä on koripallolegenda Michael Jordan.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p class="has-text-align-center has-medium-font-size">  <em>        "Olen hukannut yli 9 000 heittoa urani aikana. Olen hävinnyt lähes 300 peliä. Minulle on          uskottu 26 kertaa voittopeliheitto, ja olen epäonnistunut. Olen epäonnistunut uudelleen ja uudelleen elämässäni. Ja juuri siksi onnistun."</em></p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Haasteiden ja virheiden edessä meitä ohjataan arvioimaan omia tekojamme, oppimaan niistä, ja tekemään tarvittavia korjauksia. Michael Jordan ymmärsi tämän prosessin omien sanojensa mukaan jo varhain. </p>



<p>Miten tämä liittyy Allocatoriin? Kuten olette huomanneet rahaston kolmoset eivät ole viime aikoina uponneet sisään. Vimeisen puolentoista vuoden aikana Allocatorin suoritus ei ole lainkaan vastannut odotuksiamme. Kohtaamamme haasteet ovat Jordanin tavoin pistäneet meidät arvioimaan omaa suoritustamme. Olemme tarkastelleet huolellisesti ja krittisesti sijoitusprosessiamme ja päivittäistä tekemistämme. Seuraavassa avaamme tarkastelujemme lopputuloksia.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Mikä ei ole toiminut? </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kun maailma ja markkinat muuttuvat, on vain loogista, että sijoitustoiminnankin tulee muuttua. Sijoittamisessakaan kaikki asiat eivät välttämättä toimi ikuisesti. Allocatorin tapauksessa muutamat aiemmin hyvin toimineet strategiat eivät enää ole olleet voitollisia viimeisen parin vuoden aikana.</p>



<p>Keskeisin tekijä, joka on vaikuttanut negatiivisesti rahastomme tuottoon, on ollut <em>lyhytaikaiset taktiset muutokset osakepainossa. </em>Ne ovat johtaneet liian lyhyeen sijoitushorisonttiin monissa osakesijoituksissamme, turhiin tappioihin, missattuihin tuottoihin sekä kustannuksia kerryttävään liian aktiiviseen kaupankäyntiin.</p>



<p>Lyhytaikainen taktinen muutos osakepainossa tarkoittaa konkreettisesti sitä, että olemme pyrkineet välttämään suuruusluokaltaan pieniä, noin 5 % laskuja rahaston arvossa. Tämä on osoittautunut alati vaikeammaksi tehtäväksi. Se on johtanut tarpeettoman aktiiviseen kaupankäyntiin, ja sen takia olemme myös missanneet tuottoja olemalla pois markkinoilta markkinoiden noustessa. Se on myös ajoittain hämärtänyt kokonaisuuden ja ison kuvan hahmottamista.</p>



<p>Markkinoiden lyhyen aikavälin liikkeisiin perustuneet päätökset ovat myös aika ajoin syrjäyttäneet pitkäaikaista osakekohtaista näkemystämme. Tämä tarkoittaa käytännössa sitä, että olemme esimerkiksi myyneet hyväksi pitkän aikavälin sijoitukseksi analysoimaamme osaketta siksi, kun lyhytaikaisempi näkemyksemme markkinan yleisestä suunnasta on ollut negatiivinen.</p>



<p>Näin toimimalla emme ole täysin pystyneet hyödyntämään pitkäjänteisen sijoittamisen (lue: “osta ja pidä“) tarjoamia hyötyjä. Tämän virheen vaikutukset ovat korostuneet erityisesti tänä vuonna, koska Allocatorin tuotto on ollut selvästi alhaisempi, kuin osakemarkkinoilla keskimäärin.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Korjaavat toimenpiteet</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Ylätasolla toteamme: </p>



<ol>
<li>Tulemme sijoittamaan huomattavasti pitkäjänteisemmin kuin aiemmin</li>



<li>Lopetamme lyhyen aikavälin näkemyksiin perustuvat sijoituspäätökset</li>
</ol>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tämä johtaa seuraaviin asioihin rahaston sijoitustoiminnassa: </p>



<ul>
<li><em>“Less is more“</em></li>



<li>Annamme&nbsp;&nbsp; osakevalinnoillemme&nbsp;&nbsp; aikaa&nbsp;&nbsp; täyttää&nbsp;&nbsp; niiden&nbsp;&nbsp; pitkän&nbsp;&nbsp; aikavälin potentiaali, eli sijoitustermein <em>“let your profits run“</em></li>



<li>Meille jää enemmän aikaa keskittyä muutamaan isoon päätökseen vuositasolla</li>



<li>Rahaston&nbsp;&nbsp;pitkän&nbsp;&nbsp; aikavälin&nbsp; tuotto-odotus&nbsp;&nbsp;&nbsp; nousee,&nbsp;&nbsp; mutta&nbsp;&nbsp; vastaavasti kuukausittaiset arvonmuutokset voivat olla aiempaa suurempia</li>



<li>Nousumarkkinoilla&nbsp;&nbsp; Allocator&nbsp; tulee&nbsp; todennäköisesti&nbsp;&nbsp; tuottamaan&nbsp; aiempaa paremmin</li>



<li>Laskumarkkinoista Allocator yrittää välttää vain ne kaikkein suurimmat, joita historiallisesti on nähty ainoastaan muutaman vuoden välein.</li>
</ul>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tulemme jatkamaan seuraavia hyvin toiminneita asioita kuten ennenkin: </p>



<ul>
<li>Osakevalinnat  -  osakevalintaprosessimme toimii hyvin</li>



<li>Korkosijoitukset  -  jatkamme sijoittamista erittäin tarkasti valittujen pohjoismaisten yhtiöiden velkakirjoihin, mikäli tuotto-odotus on poikkeuksellisen houkutteleva</li>



<li>Markkinaneutraalit sijoitukset  -  meillä on näistä pitkä kokemus ja erinomainen yli kymmenen vuoden track record</li>
</ul>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Uskomme vakaasti, että muutos pitkäjänteisempään suuntaan parantaa rahaston tuottoa pitkällä aikavälillä. Lopettamalla pienen mittakaavan markkinaliikkeistä murehtimisen ja keskittymällä olennaiseen meillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteemme, yli 10 % keskimääräinen vuosituotto pitkällä aikavälillä.</p>



<p>Haluamme kiittää teitä luottamuksestanne ja sitoutumisestanne Allocatoriin. On meille kunniakysymys tehdä kaikkemme rahaston tulevan menestyksen eteen. Uskoamme rahastoon konkretisoi myös se, että olemme tehneet henkilökohtaisia lisäsijoituksia syksyn aikana.</p>



<p>Jos teillä on kysymyksiä tai haluatte keskustella kanssamme lisää, olemme aina käytettävissänne.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Ystävällisin terveisin, </p>



<p>Petri ja Antti </p>

<h2 class="wp-block-heading">Hyvä Kanssasijoittajamme, </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Vuosi 2022 sijoitusmarkkinoilla tullaan muistamaan vuosikymmeniä nukkuneen inflaation heräämisestä. Se heräsi Venäjän aloittamasta sodasta ja levisi energiahintojen kautta läpi koko maailmantalouteen.</p>



<p>Inflaation ripeää nousua vastaan taistellakseen keskuspankit kiristivät rahapolitiikkaa taloutta ja kuluttajia säälimättä. Kuluttaja osoittautui kuitenkin sitkeäksi, koska pandemia-aikana kulutus oli alhaista ja monille oli siksi kertynyt taloudellista puskuria. Inflaatio kiihtyikin vuoden edetessä ripeästi ja alkuvuoden odotus noin puolen prosentin koronnoususta äityi lopulta neljän prosentin nousuksi (Fed Funds -korko). Yksi kokonainen aikakausi päättyi, kun nollakorot siirtyivät ainakin tältä erää historiankirjoihin.</p>



<p>Korkojen voimakas nousu johti huonoihin tuottoihin sekä osake- että korkosijoittajille. Osakkeet laskivat poikkeuksellisen laaja-alaisesti ja hyviä tuottoja sai käytännössä vain energiaosakkeista. Turvalliseksi miellettäviin valtionlainoihinkin sijoittaneet kokivat suurimmat vuositappiot yli sataan vuoteen.</p>



<p>Turvasatamat loistivat poissaolollaan, eli hyviä vaihtoehtoja oli koko vuonna harvinaisen vähän.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Rahasto täytti kolme vuotta </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Compounderin 2022 vuosituotto oli -28,6 %. Tuotto oli ensimmäistä kertaa negatiivinen rahaston kolmantena toimintavuotena (vrt. 2020 12 % ja 2021 23 %). Olemme tuotosta toki harmissamme, mutta emme huolestuneita. Kirjoitimme lähes tasan vuosi sitten (hyvän sijoitusvuoden 2021 jälkeen) seuraavaa:</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>”<em>Sijoitustemme kannattava ja kasvava liiketoiminta on syy sille, että rahastomme tuottokäyrä on noussut ja oletettavasti nousee tulevinakin vuosina. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan joka vuosi. Jonain vuonna rahastomme arvo tulee myös laskemaan. Se on täysin normaalia pitkäjänteisessä osakesijoittamisessa ja se kannattaa hyväksyä.</em>”</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Viime vuosi oli valitettava esimerkki siitä, että osakesijoitusten arvo välillä laskee. Keskityimme huononkin vuoden keskellä ydintehtäväämme, eli sen varmistamiseen, että omistamiemme yhtiöiden liiketoiminta on kunnossa. Rahaston sijoitusstrategian ja toiminatavan pidimme täysin ennallaan.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Oikea perspektiivi suhteessa tavoitteeseen </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Yhden vuoden heikkoon tuottoon saa perspektiiviä, kun pitää mielessä osakesijoittamisen kaksi ulottuvuutta: lyhytaikainen ja pitkäaikainen.</p>



<p>Me salkunhoitajat sijoittajina ja Compounder rahastona olemme kiinnostuneita pitkän aikavälin ajattelusta, koska uskomme sen olevan erinomainen korkean tuoton perusta.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p><em>Tästä konkreettinen esimerkki: keskitymme vähemmän siihen, koska Kiinan keskiluokka alkaa taas pandemian jälkeen matkustamaan enemmän ja mikä luksustuoteyhtiö saa siitä suurimman myyntipiikin seuraavaan kvartaaliinsa. Sen sijaan olemme kiinnostuneempia siitä, millä brändeillä on parhaat edellytykset olla maailman johtavia 5 vuoden päästä ja sitä pidemmälläkin aikavälillä.</em></p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kuten olemme aiemminkin todenneet, on nousevien korkojen ympäristö <strong>lyhyellä aikavälillä</strong> erittäin vaikea sellaiselle sijoitusstrategialle, joka perustuu parhaiden yhtiöiden pitkäjänteiseen omistamiseen. Näin on siksi, että nouseva diskonttokorko laskee parhaiden (ja keskimääräistä arvokkaampien) yhtiöiden markkinahintaa enemmän, kuin huonojen (ja keskimääräistä edullisempien) yhtiöiden. Viime vuonna tilanne oli juuri tämä. Korkojen nousu oli voimakkuudeltaan vieläpä hyvin poikkeuksellinen ja pidämme varsin epätodennäköisenä vastaavan tapahtumista lähitulevaisuudessa.</p>



<p><strong>Pidemmällä aikavälillä</strong> merkittävästi olennaisempi tekijä osakekurssien suunnassa on se, paljonko rahaa yhtiöt liiketoiminnallaan tekevät. Vanha nyrkkisääntö on, että minkä tahansa osakkeen pitkän aikavälin kurssiliikkeestä 90 % on seurausta liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä ja vain 10 % on seurausta arvostusmuutoksista. Emme näe miksi näin ei olisi jatkossakin.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p><em>Käytännön esimerkki: Yksi olennainen ja ajankohtainen liiketoiminnan laatua, eli rahantekopotentiaalia, mittaava parametri on yhtiön bruttomarginaali (liikevaihto – muuttuvat kulut). Sijoitamme vain yhtiöihin, joiden bruttomarginaali on korkea. Sen merkitys korostuu korkean inflaation iskiessä etenkin yhtiön muuttuviin kustannuksiin. Tästä syystä bruttomarginaali on yksi osakesijoittajan parhaista puolustuksista inflaatiota vastaan.</em></p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Compounderin sijoitusten bruttomarginaali on tätä kirjoitettaessa noin 70 %, mikä on noin kaksinkertainen keskimääräiseen yhtiöön verrattuna. Tällaisten yhtiöiden on helpompi pitää kustannukset kurissa ja tulos kunnossa myös korkean inflaation aikana. Toki bruttomarginaali on vain yksi monista tuloskuntoa määrittävistä tekijöistä.</p>



<p>Tärkein pointti on se, että tulos- ja kasvunäkymät ovat eri asia kuin osakekurssin lyhyen aikavälin kehitys. Me valitsemme pitkän aikavälin tuloskunnosta huolehtimisen yli lyhyen aikavälin kurssiliikkeistä huolehtimisen <em>any given day</em>.&nbsp;</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tätä taustaa vasten valitsemiamme yhtiöitä on helppo omistaa myös heikon tuottovuoden jälkeen. Alla vertailu muutamista tärkeimmistä mittareistamme Compounder vs. koko maailman osakemarkkina <sup>4)</sup></p>



<ul>
<li>Liikevaihdon kasvuodotus 11,1 % (4,3 %) <sup>1) ¤4)</sup></li>



<li>Tuloskasvuodotus 14,5 % (7,0 %) <sup>1)</sup></li>



<li>Bruttomarginaali 68,2 % (33,9 %) <sup>2)</sup></li>



<li>Nettovelka / käyttökate 0,2x (1,4x) <sup>2)</sup></li>



<li>Sidotun pääoman tuotto 23,7 % (N/A) <sup>3)</sup></li>



<li>Oman pääoman tuotto 46,8 % (13,2 %) <sup>2)</sup></li>



<li>P/E 25,2x (14,9x) <sup>2)</sup></li>
</ul>



<ol>
<li>Bloombergin konsensus vuodelle 2024</li>



<li>Bloombergin konsensusennuste seuraavalle 12 kuukaudelle</li>



<li>Edellisen 12kk toteuma</li>



<li>Rahastolla ei ole virallista vertailuindeksiä. Se tarkoittaa, että rahaston sijoituspäätöksiä tehdessä emme huomioi minkään vertailuindeksin koostumusta. MSCI ACWI TR Net EUR -indeksiä käytämme esityksissämme vain informaatiotarkoituksessa kuvaamaan maailman osakemarkkinoita keskimäärin.</li>
</ol>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Katsaus tulevaan </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Emme tee ennusteita sijoitusmarkkinoiden tai osakekurssien lyhyen aikavälin, kuten esimerkiksi tämän vuoden kehityksestä, koska rahaston sijoitustoiminta ei perustu lyhyen aikavälin ennustamiseen.</p>



<p>Sen sijaan rahasto omistaa vain sellaisten yhtiöiden osakkeita, jotka ovat kannattavia, kasvavia, taseiltaan vahvoja ja brändeiltään houkuttelevia. Rahaston pitkän aikavälin tuoton juurisyy tulee olemaan sijoitustemme kyky tehdä omistajilleen rahaa. Se tulee johtamaan nouseviin osakekursseihin. Sijoittajien, eli meidän salkunhoitajien ja teidän osuudenomistajien, rooliksi jää silloin pitää katse kirkkaana pallossa ja välttää tekemästä huonoja ja hätiköityjä päätöksiä.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kiitos jatkuneesta tuestanne ja hyvää alkanutta vuotta kaikille.</p>



<p>Jone ja Antti</p>

<h2 class="wp-block-heading">Arvoisat osuudenomistajat ja ystävät,</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Sijoitusvuosi 2022 jää historiaan yhtenä huonotuottoisimmista vuosista, kun tarkastellaan osakkeita ja korkosijoituksia kokonaisuutena. Hajauttamisesta näiden kahden suurimman sijoitusluokan välillä ei ollut juurikaan hyötyä, koska molemmissa tuotto jäi reilusti pakkaselle. Esimerkiksi pitkien valtionlainojen vuosituotto on viimeksi ollut näin huono 1800-luvulla.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Miten poikkeuksellisen heikkoon sijoitusvuoteen päädyttiin</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Vuosi alkoi melko optimistisissa tunnelmissa, olihan useissa maissa alettu purkamaan pandemia-ajan pahimpia rajoituksia ja paluu normaalimpaan arkeen näytti mahdolliselta. Tautimäärät olivat toki vielä korkealla tasolla.&nbsp;</p>



<p>Optimismi niin markkinoilla kuin maailmalla muuttui kuitenkin nopeasti Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan alettua. Sodan seurauksena maataloushyödykkeiden ja energian hinnat kääntyivät nousuun. Se ruokki sekä inflaatiota että taloudellista epävarmuutta aiheuttaen kurssiheiluntaa markkinoille.</p>



<p>Keskuspankit vastasivat inflaation nousuun nopeilla ja historian valossa poikkeuksellisen voimakkailla koronnostoilla. Ripeä nostotahti laski eri omaisuusluokkien arvostuksia ja ennen kaikkea osakkeiden ja lainainstrumenttien hintoja. Vielä kun muistamme, että vuoteen lähdettiin historiallisen matalilta korkotasoilta, niin jälkikäteen ei ole vaikea ymmärtää, miksi jälki oli näinkin rumaa osakkeissa ja joukkovelkakirjalainoissa.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Yhteenveto vuodesta 2022</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Allocator kehittyi markkinan lailla heikosti. Vuosituottomme oli -20,9 %, mihin emme ole tyytyväisiä edes vallitsevat olosuhteet huomioiden.</p>



<p>Suurin osa tappioistamme johtui sijoituksistamme teknologiaosakkeissa. Niiden vastinparina olleet suojaavat sijoitukset eivät toimineet riittävän hyvin, koska lasku oli hidasta ja laskun aikana nähtiin myös useita teräviä ja lyhytaikaisia kurssinousuja. Toisin oli mm. alkuvuonna 2020, kun markkinat laskivat nopeasti ja jyrkästi. Tällöin suojamme toimivat merkittävästi paremmin.</p>



<p>Emme myöskään olleet riittävällä painolla mukana vuoden aikana parhaiten nousseella energiasektorilla.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Allocatorin tuottoanalyysi 2010–2022</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Teimme perusteellisen analyysin Allocatorin historiallisista tuotoista ja tuottojen ja riskin jakautumisesta eri osakemarkkinatyyppeihin, joita käyttämämme allokaatiomallin mukaan ovat:</p>



<ol>
<li>Voimakas nousumarkkina (57 % ajasta)</li>



<li>Maltillinen nousumarkkina (11 % ajasta)</li>



<li>Laskumarkkina (20 % ajasta)</li>



<li>Kurssilaskun ”irrationaalinen” loppuvaihe (12 % ajasta)</li>
</ol>



<p>Tuotot näiden eri markkinatyyppien välillä eroavat selvästi toisistaan. Paras tuotto tulee silloin, kun allokaatiomallimme indikoi voimakasta nousumarkkinaa (1). Huonoin tuotto tulee vastaavasti silloin, kun mallimme indikoi maltillista laskumarkkinaa (3). Kurssilaskun loppuvaiheen (4) tuotto ei ole niin huono, kuin sen nimestä voisi päätellä siitä syystä, että tähän vaiheeseen sisältyy myös uuden kurssinousun alun positiivisia tuottoja.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Johtopäätökset</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Olemme historiassa onnistuneet pitämään osakepainon korkeana nousumarkkinan (1) ja (2) aikana ja koko Allocatorin tuotto onkin tehty näiden ajanjaksojen aikana.</p>



<p>Tuottomme laskumarkkinoilla (3) ja (4) on kuitenkin ollut kahtena ajanjaksona (2018 ja 2022) erittäin huono.</p>



<p>Tähän on kaksi syytä: (i) osakepainomme ei ole ollut riittävän matala ja (ii) suojaavat sijoitukset eivät ole toimineet toivotusti omistamiemme syklisten osakkeiden laskettua selvästi indeksejä enemmän.</p>



<p>Analyysimme perusteella olemme tehneet konkreettisen muutoksen Allocatorin sijoitustoimintaan:</p>



<p>Silloin, kun olemme laskumarkkinassa (3) ja (4) pidämme osakepainomme entistäkin alhaisempana. Pidämme myös rahaston käteispainon aiempaa korkeampana. Uskomme, että näin toimimalla vältämme jatkossa vuonna 2022 nähdyn rahaston voimakkaan arvon laskun.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Katsaus tulevaan</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Vuoteen 2023 lähdemme keskimääräistä matalammalla osakepainolla.</p>



<p>Uusi vuosi ei näkemyksemme mukaan tarjoa välitöntä helpotusta sijoittajalle. Länsimaat ovat valumassa taantumaan, keskuspankit jatkanevat toistaiseksi kiristävää rahapolitiikkaansa ja kuluttajien ostovoima hiipuu korkean inflaation myötä. Odotamme lisäksi yritysten tulosennusteiden vielä laskevan.</p>



<p>Varovaisesta lyhyen aikavälin näkemyksestämme huolimatta kehotamme kaikkia pitämään kirkkaana mielessä sijoittamisen tavoitteen; tehdä pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa. Eväät tämän toteutumiseen ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Korkotason ripeän nousun ja osakemarkkinoiden arvostuskertoimien laskun seurauksena tulevat tuotto-odotukset ovat kohentuneet sekä korko- että osakesijoituksissa.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Parhain terveisin,</p>



<p>Vision salkunhoitotiimi</p>

<h2 class="wp-block-heading">Arvoisat osuudenomistajat ja ystävät, </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kuten olemme aiemminkin todenneet, vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoon auringon ympäri. Sijoittamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, ja sijoittajalle (varsinkin meille) vuosi on lyhyt aika. Compounderin sijoittaminen nimittäin perustuu omistamiseen. Omistamme yhtiöitä, joiden uskomme kasvavan ja kehittyvän aivan eri mittaluokkaan kuin mitä ne sijoitushetkellä ovat. Siihen menee aikaa eikä oikotietä ole. Vuosikymmen on hyvä alku, mutta mitä enemmän aikaa sijoittajalta löytyy, sen parempi.</p>



<p>Samalla on hyvä muistaa, että omistamme yhtiöitä maailmassa, jossa markkinat määrittelevät niille hinnan jokainen päivä ja jokainen sekunti. Jatkuva hinnanmuodostus parantaa markkinatehokkuutta, mutta se aiheuttaa kuitenkin myös negatiivisia lieveilmiöitä. On tutkittu fakta, että lyhyellä aikavälillä, kuten esim. vuoden aikana, pörssissä nähtävät osakekurssien liikkeet perustuvat vain noin 10 prosenttisesti siihen, miten itse yhtiön liiketoiminta kehittyy. Loppu 90 prosenttia on käänteitä makrotaloudessa, keskuspankkien kommentteja, geopoliittisia huolia, korkotason liikkeitä, sotia, muita erilaisia kriisejä, yksittäisten suursijoittajien ostoja ja myyntejä jne. Tämä vaikeuttaa keskimääräisen sijoittajan pysymistä pitkäjänteisyydessä, koska markkinoilla käänteet ovat keskimäärin rajumpia, kuin muutokset yhtiöiden liiketoiminnassa.</p>



<p>Hyvä uutinen on se, että mitä pidempi aikaväli, sitä enemmän yhtiön oma tekeminen määrittää sen pörssikurssin. Riittävän pitkällä aikavälillä yhtiön oma tekeminen selittää sen osakekurssista jo lähemmäs 100 prosenttia. Siksi Compounder sijoittaa pitkäjänteisesti ja on kiinnostunut ainoastaan omistamiensa yhtiöiden omasta tekemisestä.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Markkinasta</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Markkinoiden lipsuminen alemmas on jatkunut koko vuoden. Kurssilasku on ollut poikkeuksellisen laaja-alaista ja siksi ”pakopaikkoja” on ollut vähän, jos ensinkään. Edes käteinen ei ole toiminut, koska korkea inflaatio nakertaa senkin ostovoimaa.</p>



<p>Olennaisimpia markkinamyllerrykseen vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet Venäjän sota Ukrainassa, Kiinan tiukka koronaeristys, toimitusketjujen takkuaminen, korkea inflaatio, korkotason nousu ja rahapolitiikan kiristyminen länsimaissa. Syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaiset – käytännössä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tilanne on hyvin epätavanomainen eikä vastaavaa ole nähty vuosikausiin.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tässä esimerkkejä markkinoiden kuluvan vuoden laskun laaja-alaisuudesta:</p>



<ol>
<li>On yleinen käsitys, että etenkin kasvu- ja teknologiaosakkeet ovat kärsineet korkojen noususta. Totta se onkin, sillä monet niistä ovat laskeneet tänä vuonna 20–50 %. Samaiset osakkeet olivat viime vuoden loppuun asti parhaiten tuottaneiden yhtiöiden joukossa vuosikausia.</li>



<li>Kasvuosakkeiden vanavedessä isoja laskuprosentteja on nähty myös pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeissa. Esim. Carnegie Small Cap Net Return -indeksi on alas n. 40 %.</li>



<li>Lasku on ollut rumaa myös lähes kroonisesti edulliseksi mielletyillä kehittyvillä markkinoilla. Esim. iShares MSCI Emerging Markets ETF -indeksirahasto on vuoden alusta alas n. 30 %.</li>



<li>Hyvä esimerkki korkotason suhteesta osakkeisiin on se, että esim. Euroopan kiinteistösektorin osakkeet ovat laskeneet vuoden alusta yli 40 %.</li>



<li>Melko tasaiseksi miellettyjen vähittäiskauppasektorin osakkeet ovat kellottaneet vastaavan noin 40 % laskun.</li>



<li>Defensiivisiksi ja ns. arvo-osakkeiksi kategorisoidut teleoperaattoritkin ovat saaneet siipeensä sektorin ollessa alas noin 15 %. Alennuslaaristakaan ei ole löytynyt suojaa, koska ns. arvo-osakkeista kaikkein halvimmat ja korkeaa osinkoakin maksavat ovat monet alas 20–40 %.</li>



<li>Vanhan nyrkkisäännön mukaan pankit hyötyvät korkojen noususta. Pankit ovat alas noin 20 %. Yksi monista erikoisuuksista, joita kuluva vuosi on sijoittajille tarjonnut.</li>



<li>No entä jos olisi vuoden alussa jollain ihmeellä ymmärtänyt myydä osakkeet tyystin (tämä on teoreettista pohdintaa, koska Compounder toiminta-ajatuksensa ja sääntöjensä mukaan sijoittaa vain osakkeisiin) ja sijoittanut turvallisiin valtionlainoihin? Noin 10 % olisi tullut tappiota niistäkin.</li>
</ol>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Poikkeuskin löytyy. Energiayhtiöt ovat tarjonneet tänä vuonna positiivista tuottoa. Sille toimialalle Compounder-rahasto ei kuitenkaan sijoita, koska se ei pitkällä aikavälillä luo sijoittajalle riittävästi lisäarvoa. Syyt ovat yksinkertaiset:</p>



<ol>
<li>Energiayhtiöiden pääomalle tekemä tuotto on alhainen ja se on laskenut jo pitkään. Vuosikymmeniä sitten tehdyt öljylöydöt olivat pääasiassa maalla, usein poliittisesti vakaissa maissa ja lähellä loppukuluttajaa. Silloin tilanne oli sijoittajan kannalta parempi. Nykyään öljylähteet ovat enenevissä määrin hankalammissa paikoissa ja siksi investointeihin vaadittavat pääomat ovat merkittävästi suurempia, mikä pienentää sijoittajien tuottoja entisestään.</li>



<li>Toimialalla on vuosien varrella tehty miljardien alakirjauksia siksi, että kaasu- ja öljykentiltä saatu lopputuote ei ole täyttänyt laatuvaatimuksia. Myös kenttien kehittämiskustannuksien budjetit ovat menneet viime vuosina pahasti pitkäksi. Tämäkin kaikki on pois sijoittajien tuotoista.</li>



<li>Lupaukset osingoista ovat olleet energiasektorin yhtiöiden perusmantraa jo pitkään. Osinkoja on käytännössä kuitenkin jouduttu viime vuosina usein rahoittamaan velalla, koska lopputuotteen hintavaihtelut ovat olleet rajuja. Mitä mieltä on ottaa velkaa, jotta voi maksaa osinkoja?</li>



<li>Toimialan lopputuote on bulkkia, joten pysyvän kilpailuedun saavuttaminen on millekään alalla toimivalle yhtiölle erittäin vaikeaa ja tuotteiden hintakin määräytyy erittäin tehokkailla ja kilpailluilla markkinoilla.</li>
</ol>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tänä vuonna nähty energiaosakkeiden hyvä kehitys johtuu näkemyksemme mukaan pitkälti siitä, että Venäjän aloittaman sodan takia alkanut energian hintojen nousu innosti suuren määrän sijoittajia spekuloimaan energia-alan osakkeilla. Tulevaisuus näyttää miten pitkään näiden osakkeiden lento kestää.</p>



<p>Vaikka energiasektorin osakkeiden puuttuminen rahastostamme on heikentänyt tämän vuoden tuottokehitystä, seisomme näkemyksemme takana. Huonoille toimialoille emme sijoita.</p>



<p>Varoittava esimerkki löytyy hyvin läheltä, nimittäin suomalaisten luotettavaksi kokemasta Fortumista. Osakkeen arvo on puolittunut vuoden alusta. Sen tulevaisuutta ja hinnanmuodostusta on sijoittajana poikkeuksellisen vaikea arvioida, koska yhtälössä on niin paljon kotimaista ja globaalia poliittista ja muuta yhteiskunnallista intressiä.</p>



<p>Pidempi vertailu vahvistaa näkemystämme: Fortumin tekemä tuotto sijoittajalle osingot huomioiden vuoden 2008 lopulta (läheltä finanssikriisin pohjia) on 127 % (vastaa n. 6 % keskimääräistä vuosituottoa). Globaali osakemarkkina on tuottanut 370 % (n. 12 %) samalla ajanjaksolla. Silti esim. suomalaiset sijoittajat ovat koko tämän ajan olleet kovin innoissaan Fortumin ”vakaasta osingosta”. Syytä tähän intoon emme ole koskaan ymmärtäneet.&nbsp;</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Rahastosta</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Pääsyy Compounderin heikkoon performanssiin kuluvan vuoden aikana on ollut se, että viime vuodenvaihteeseen mennessä melko hintaviksi paisuneet arvostustasot ovat tulleet reippaasti alas.</p>



<p>Joku saattaa nyt kysyä, että eikö sitten ne yhtiöt, joiden arvostukset olivat nousseet, olisi kannattanut vaihtaa halvempiin. Tämä on ihan validi kysymys.</p>



<p>Vastaamme, että ei olisi kannattanut, koska se ei olisi muuttanut oikeastaan mitään. Edullisempaan yhtiöön vaihtamalla olisimme saaneet tilalle jonkin huonomman yhtiön, joka olisi tullut markkinan mukana yhtä lailla alas.</p>



<p>(Lisäksi, uskomme vahvasti siihen, että hyvän yhtiön omistaminen pitkässä juoksussa toimii paremmin, kuin arvostuskertoimien perusteella ostaminen ja myyminen.)</p>



<p>Tätä kirjoitettaessa rahaston sijoitusten arvostus alkaa olemaan todella mielenkiintoinen. Vuoden 2023 tulosennusteilla vapaan kassavirran tuotto on 5,1 % ja vuoden 2024 ennusteilla 6 %. Tulosennusteiden oikeellisuutta saa toki kysenalaistaa ja se tulee riippumaan taantuman syvyydestä.</p>



<p>Omien omistustemme suhteen olemme luottavaisia ja etenkin relatiivisesti, eli suhteessa muihin pörssiyhtiöihin. Omistamiemme yhtiöiden kilpailuedut ovat mielestämme ennallaan ja taseet ovat kunnossa, joten rahoituskustannusten nousu tai rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ei myöskään pitäisi olla ongelma. Monille velkaisille yhtiöille rahoituksessa piilee taantumassa ja korkojen noustessa merkittäviä riskejä.</p>



<p>Toki salkustamme löytyy myös yhtiöitä, joilla on ollut aitojakin haasteita tänä vuonna. Näistä mainittakoon PayPal ja Meta (entinen Facebook).</p>



<p>PayPalin kohdalla yhtiön johdon fokus oli koronan vauhdittaman nettikaupan huuman myötä liiaksi kasvussa ja siitä syystä kulut kasvoivat. Samanaikaisesti kilpailu kiihtyi. Yhtiö on sittemmin ilmoittanut kulukurin palauttamisesta, fokuksen kirkastamisesta ja mittavasta omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta. Haasteista huolimatta odotamme PayPalin kasvattavan liikevaihtoaan tulevina vuosina yli 12 % vuosivauhtia ja tuloksen kasvavan huomattavasti liikevaihtoa nopeammin.</p>



<p>Metan ongelmat taas liittyvät (1) kilpailija TikTokin kasvaneeseen suosioon ja (2) Applen tekemiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat Metan mainosalgoritmien toimintaa. Myös Metan rohkeat investoinnit metaversumiin tekevät yhtiön arvon määrittämisestä vaikeampaa. Meta ei ole ollut helpoin yhtiö omistaa tähänkään asti ja epävarmuus jatkuu. Yhtiön liiketoiminta on kuitenkin äärimmäisen kannattavaa ja kuluissa on varaa leikata. Pidämme myös siitä, että se investoi vaikeina aikoina eikä ole jäänyt laakereilleen lepäämään. Yhtiön mediassa kaavailemat 10 % kululeikkaukset tarkoittaisivat ensi vuodelle noin 10 % positiivista tulosvaikutusta. Lisäksi, nykyisellä arvostuksellaan (EV/EBIT &lt; 10x) Metaa voisi kutsua jo ”arvo-yhtiöksi”, vaikka meille tällaiset markkinointitermit eivät herätä tunteita puolesta eikä vastaan.&nbsp;</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Pää kylmänä ja muistetaan historia </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Markkinoiden myllerryksessä tunteet ottavat herkästi vallan sijoittajissa ja tunteet ovat huono kumppani sijoittamisessa. Tunteiden hallitsemista ei helpota se, että markkinoiden laskiessa uutisvirta on negatiivista joka suunnalta.</p>



<p>Samat ekonomistit ja strategit, jotka kehottivat ostamaan vain vuosi sitten (paljon korkeammilla osakekursseilla) kehottavat myymään nyt kaiken (paljon alhaisemmilla osakekursseilla).</p>



<p>Samaan aikaan media nostaa esille aina vain hurjempia ennustuksia ja raflaavampia otsikoita, koska pelko myy. Päivittäin lehdissä ja uutisissa on varoituksia ydinsodan mahdollisuudesta, varoituksia osakekurssien romahduksesta ja varoituksia ihmisten oman talouden romahtamisesta.</p>



<p>Ymmärrämme hyvin, että tästä kaikesta syntyy kiusaus myydä kaikki sijoitukset ja palata markkinoille vasta sitten, kun tilanne on selkiytynyt. Oman varallisuuden pitkän aikavälin kehityksen kannalta tämä on kuitenkin useimmiten huono strategia. Parhaat tulevaisuuden tuotot rakennetaan epävarmuuden ja pessimismin keskellä.</p>



<p>Markkinan pohjan määrittäminen on mahdotonta, mutta pessimismin ollessa suurta ja tunteen olleessa epämiellyttävä pohja on todennäköisemmin lähellä kuin kaukana.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Pari esimerkkiä lähihistoriasta:</p>



<ul>
<li>Vuoden 2020 osakemarkkinan ”koronapohja” osui hetkeen, jolloin epävarmuus lähes ennennäkemättömän jyrkän talouspysähdyksen keskellä oli suurimmillaan.</li>



<li>Vuonna 2008 finanssikriisin keskellä eräs kokenut sijoittaja totesi epätoivoisena: ”olemme lähellä pistettä, jossa koko pörssitoiminta saattaa loppua maailmasta”. Sama päivä jäi finanssikriisin pohjakosketukseksi.</li>
</ul>



<p>Molempien näiden pohjakosketusten jälkeen osakkeet tuplasivat arvonsa parissa vuodessa.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Parhain terveisin,</p>



<p>Antti ja Jone</p>

<h2 class="wp-block-heading">Arvoisat osuudenomistajat ja ystävät, </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Markkinoiden lasku on kuluvan vuoden aikana ollut poikkeuksellisen laaja-alaista. Edes käteinen ei ole toiminut, koska korkea inflaatio on nakertanut sen ostovoimaa.</p>



<p>Myllerrykseen vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet Ukrainan sota, Kiinan tiukka koronastrategia, toimitusketjujen takkuaminen, korkea inflaatio, korkotason nousu sekä rahapolitiikan kiristäminen. Vastaavaa tilannetta ei ole nähty sitten 70-luvun. Pelkästään se, että korko- ja osakesijoitusten arvot ovat laskeneet samanaikaisesti on melko harvinaista.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tässä joitain esimerkkejä markkinoiden kuluvan vuoden laskun laaja-alaisuudesta:</p>



<ul>
<li>Etenkin kasvu- ja teknologiaosakkeet ovat kärsineet korkojen noususta monien yhtöiden kurssien laskettua yli 50 %. Nämä samaiset osakkeet olivat vuoden 2021 vuoden loppuun saakka parhaiten tuottaneiden yhtiöiden joukossa. Kasvuosakkeiden vanavedessä myös pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeet ovat laskeneet. Esim. Carnegie Small Cap Net Return -indeksi on alas n. 40 %.</li>



<li>Lasku on ollut rumaa myös lähes kroonisesti edulliseksi mielletyillä kehittyvillä markkinoilla. Esim. iShares MSCI Emerging Markets ETF -indeksirahasto on vuoden alusta alas n. 30 %.</li>



<li>Hyvä esimerkki korkotason merkityksestä osakkeiden arvostukseen on se, että esim. Euroopan kiinteistösektorin osakkeet ovat laskeneet vuoden alusta yli 40 %. Vastaavaan 40 % laskuun ovat päätyneet myös melko tasaiseksi mielletyt vähittäiskauppasektorin osakkeet.</li>



<li>Myös defensiivisiksi arvo-osakkeiksi kutsutut teleoperaattorit ovat saaneet siipeensä sektorin tultua alas noin 15 %. Alennuslaaristakaan ei ole löytynyt suojaa, koska ns. arvo-osakkeista kaikkein halvimmat ja korkeaa osinkoakin maksavien yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet 20–40 %. Vanha nyrkkisääntö on, että pankit hyötyvät korkojen noususta. Tästä huolimatta niiden kurssit ovat laskeneet 20 %.</li>



<li>Edes turvasatamasijoituksiksi luokiteltavat valtionlainat eivät ole tänä vuonna tarjonneet sen kummallisempaa turvaa. Globaali valtionlainakori on nimittäin sekin tuottanut noin 10 % tappion kuluvana vuonna.</li>
</ul>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Markkinasta</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Laskumarkkinan keskellä on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että tulevat tuotto-odotukset ovat kurssilaskujen myötä nousseet. Esim. osakesalkkumme keskimääräinen tuotto-odotus on noussut seuraavalle 3–5 vuodelle 16 prosentista yli 20 prosentin vuosituottoon, joka tarkoittaa sijoituksen tuplaamista samalla 3–5 vuoden ajanjaksolla. Vastaava kehitys on tapahtunut myös korkosalkkumme tuotto-odotukselle.</p>



<p>Epävarman korko- ja talousympäristön takia keskitymme nyt rahaston arvon säilyttämiseen ja siihen, että löydämme hyvät sijoituskohteet tilanteen rauhoittuessa. Osakepainomme on tällä hetkellä merkittävästi keskimääräistä alhaisempi ja rahaston suojausaste tavanomaista korkeampi.</p>



<p>Tulemme nostamaan Allocatorin osakepainoa (ja luonnollisesti myös riskitasoa) sen jälkeen, kun joko markkina laskee selvästi nykytasoiltaan (ja hinnoittelee nykyistä paremmin yhtiöiden tuloksiin liittyvän epävarmuuden) tai kun keskuspankkien rahapolitiikka muuttuu nykyistä kevyemmäksi inflaatiopaineiden hellittäessä.</p>



<p>Tämän muutoksen ajankohtaa lienee turhaa arvailla tarkemmin, mutta tällä hetkellä odotuksemme on, että markkinatilanne rauhoittunee ensi kevääseen mennessä.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Parhain terveisin,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p>



<p>Vision salkunhoitotiimi</p>

<h2 class="wp-block-heading">Arvoisat osuudenomistajat ja ystävät,</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Tämän kirjeen tarkoituksena on kertoa salkunhoitofilosofiastamme ja käyttämistämme sijoittamisen keinoista. Kerromme myös lyhyesti nykyisistä sijoitusteemoistamme sekä ajatuksistamme vuoden 2022 osalta.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Visio Allocatorin sijoitusfilosofia </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Uskomme siihen, että paras tapa sijoittaa on olla joustava sekä sijoituskohteiden että sijoituksen pitoajan suhteen. Haluamme, että Allocatorilla on laaja <strong><em>vapaus</em></strong> tehdä parhaiksi katsomiamme asioita. Rahaston koko toiminta ja säännöt on rakennettu tämä huomioiden.</p>



<p>Osa hyvistä sijoituksista on sellaisia, että niiden kanssa kannattaa istua pitkään. Toisaalta suurin osa yrityksistä on sellaisia, että niihin ei kannata sijoittaa pitkällä aikajänteellä yrityksen toiminnan (syklisyys, tiukka kilpailutilanne jne.) luonteen vuoksi. Ne tarjoavat kuitenkin usein houkuttelevia lyhyemmän aikavälin sijoitusmahdollisuuksia.</p>



<p>Vapaus ja joustavuus tarkoittaa myös sitä, että etsimme mahdollisuuksia sekä osake- että korkomarkkinoilla. Se tarkoittaa myös sitä, että hyödynnämme osaamistamme johdannaismarkkinoilla parantaaksemme sijoituksemme tuottoa tai suojataksemme sijoitukseen sisältyvää riskiä. Käytämme myös teknistä analyysiä lähinnä ostojen ja myyntien ajoitusten osalta sekä suojaavia sijoituksia tehdessämme.</p>



<p>Laajan kontaktiverkostomme avulla olemme myös aktiivisesti mukana listautumisanneissa sekä osallistumme usein varsinaisen kaupankäyntiajan ulkopuolella ”alennuksella” tehtäviin blokkikauppoihin.</p>



<p>Pystyäksemme hyödyntämään erilaiset markkinatilanteet tarvitsemme useita keskenään riskiltään, sijoitushorisontiltaan ja tuotto-odotuksiltaan erilaisia sijoittamisen keinoja. Niistä lisää seuraavaksi.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Sijoittamisen keinot </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Jaamme rahaston sijoitustoiminnan neljään kategoriaan. Tämä jako helpottaa omaa työtämme ja selkeyttää rahaston sijoitustoimintaa osuudenomistajillemme.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Allocatorin käyttämät sijoitusstrategiat ovat:</p>



<ol>
<li>Osakesijoitukset</li>



<li>Korkosijoitukset</li>



<li>Markkinaneutraalit sijoitukset</li>



<li>Suojaavat sijoitukset</li>
</ol>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Olemme jo usean vuoden ajan keskittyneet <strong>osakesijoituksiin</strong> niiden tuotto-odotuksen (suhteessa riskiin) oltua ja edelleen ollessa korkoja houkuttelevampi. Pidämme tämän näkemyksen edelleen vuodelle 2022.</p>



<p><strong>Korkosijoitusten</strong> osalta strategiamme on melko yksinkertainen. Haluamme korkosijoituksilla saavuttaa rahastolle keskimäärin prosentin tuoton. Olemme valmiita nostamaan korkopainoa merkittävästikin, mikäli markkinoille tulee houkuttelevia tilanteita. Esimerkiksi 2020 alkupuolella korkosijoitusten paino salkussamme oli lähes nollissa. Korona aiheutti ison muutoksen korkomarkkinalla mahdollistaen houkuttelevia ostoja. Nostimme tällöin korkopainomme yli 20 prosenttiin salkusta. Olemme markkinatilanteen normalisoiduttua pikkuhiljaa pienentäneet painoamme korkosalkussa sen ollessa tällä hetkellä noin 9 %.</p>



<p><strong>Markkinaneutraalit sijoitukset</strong> (listautumisannit, osakeblokkimyynnit jne.) ovat tuottaneet keskimäärin noin 1,3 % vuosittain tarjoten hyvän lisätuoton osuudenomistajillemme. Näitä pyrimme tekemään aina tilanteiden salliessa. Esimerkiksi Nokian optioilla pääsimme erittäin hyvään tuottoon 2021 kevään aikana yhdysvaltalaisten piensijoittajien riehaannuttua yhtiön näkymistä.</p>



<p><strong>Suojaavien sijoitusten</strong> tarkoituksena on rahaston pääomien säilyvyyden turvaaminen. Edellisen kerran suojilla oli merkittävä vaikutus rahaston kehitykseen alkuvuodesta 2020. Onnistuimme silloin lieventämään koronakriisin aiheuttaman ison kurssilaskun vaikutusta rahastoon merkittävästi.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Yhteenveto vuodesta 2021 (rahaston 12. toimintavuosi)</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Vuosituottomme oli 11,3 %, mitä pidämme hyvänä. Tuotto olisi toki voinut ollut korkeampikin, mikäli olisimme pitäneet salkun osakeriskiä korkeampana emmekä olisi suojanneet salkkuamme. Halusimme kuitenkin pitää salkussamme keskimääräistä enemmän suojaavia sijoituksia viime vuonna vallinneen epävarman markkinatilanteen takia.</p>



<p>Parhaiten tuottivat osakesijoituksemme (9,5 %). Olemme tyytyväisiä markkina-neutraaleilla sijoituksilla tekemäämme 2,2 % tuottoon. JVK-lainasijoitusten osuus oli keskimäärin hieman alle 10 % viime vuonna ja niiden 1,3 % tuotto rahastolle oli hieman odotuksiamme korkeampi. Suojaavat sijoitukset eivät tuottaneet osakemarkkinoiden pysyteltyä korkealla tasolla koko vuoden 2021 ajan.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Miltä rahasto näyttää juuri nyt</h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Vuoteen 2022 lähdemme tasapainoisella salkulla, jonka avulla haluamme hyödyntää seuraavia teemoja:</p>



<ol>
<li>Digitalisaatio</li>



<li>Ikääntyvä väestö</li>



<li>Lisääntyvä ympäristötietoisuus</li>
</ol>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p><img width="602" height="273" src="https://lh7-us.googleusercontent.com/eDdNEwK-lDLm_jck30_xsXrGRECqcu27HPT8cekwOJR25dPCUdFA-iRvXwOy1cGDCNJTaNsRhIAvaOsYf3pn62_i8GL8zU0pTlaV28U_YQRpDzpsP59no6j1d4uzb48R5fu1nARJmFKt6Rxg6SoONg" alt="Diagram

Description automatically generated"></p>



<p>Kuva 1. Allocatorin tämänhetkiset teemat ja niihin liittyviä sijoituksia.</p>



<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Digitalisaatio on edelleen tärkeimpiä teemojamme, sillä uskomme koronan vauhdittaneen maailman siirtymistä yhä enenevässä määrin digitaaliseksi. Myös huoli ilmastonmuutoksesta tullee nopeuttamaan tätä siirtymää. Vaikka nämä sijoitukset ovatkin alkuvuodesta olleet tappiollisia Allocatorille sijoittajien inflaatio- ja korkohuolien takia, odotamme kasvuosakkeiden taas pääsevän sijoittajien suosioon vuoden edetessä.&nbsp;</p>



<p>Ihmisten odotetun eliniän pidentyminen ja vanheneva väestö länsimaissa tulevat edelleen kasvattamaan tarpeita lääkkeille, hoidolle ja uusille teknologioille, joilla näitä ongelmia voidaan ratkaista nykyistä tehokkaammin. Haluamme olla mukana hyötymässä tästä kasvutrendistä tulevien vuosien aikana.</p>



<p>Ihmisten kasvanut ympäristötietoisuus tulee näkemyksemme mukaan nostamaan esimerkiksi sähköautojen kysyntää merkittävästi tulevina vuosina. Haluamme olla mukana yrityksissä, jotka ovat ”part of the solution not the problem”. Esimerkiksi kuparintuottajat hyötyvät sähköautojen kasvavasta kysynnästä. Samaten yritykset, jotka tarjoavat kaivosalan yrityksille laitteita ja projekteja niiden tarvitsemiin kasvuinvestointeihin, tulevat myös olemaan hyvässä asemassa tulevina vuosina.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h2 class="wp-block-heading">Katsaus tulevaan </h2>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Odotamme, että pörssivuodesta 2022 ei tule yhtä hyvää kuin 2020 ja 2021. Keskuspankkien tiukentuva rahapolitiikka ja inflaatiopaineet tulevat rajoittamaan likviditeettiä ja tämän myötä osakemarkkinoiden arvostustasot eivät näkemyksemme mukaan tule nousemaan vuoden 2021 tason yli. Osin ne saattavat jopa laskea.&nbsp;</p>



<p>Kuluva tammikuu on ollut erittäin heikko osakemarkkinoille. Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi Nasdaq on tullut alas 15 %, USA:n Small cap -osakkeet 13 %, Euroopan osakemarkkinat 6,5 % ja Allocatorkin 10,5 %. Teknisesti osakemarkkina on edelleen laskutrendillä. Osakkeiden kannalta positiivisena tekijänä mainittakoon se, että sekä pitkät korot että inflaatio-odotukset eivät ole enää viime aikoina nousseet.</p>



<p>Edellä mainituista syistä johtuen pidämme osakepainoamme toistaiseksi noin 50–60 % tasolla. Emme kuitenkaan halua olla tätä alhaisemmalla osakepainolla, koska viimeisen vuoden aikana nähdyn kasvuosakkeiden kurssilaskun jäljiltä löydämme paljon tuotto-odotukseltaan houkuttelevia sijoituskohteita etenkin teknologia-sektorilta. Näkemystämme tukee myös se, että viimeisten vuosien aikana pääomasijoittajat ovat keränneet valtavasti kassaa rahastoihin, jotka nyt etsivät järkevää ostettavaa pörssistä. Tämän lisäksi mahdollisia yritysostajia ovat teolliset toimijat, joista esimakua tarjosi Microsoftin lähes USD 68 miljardin ostotarjous peliyhtiö Activision Blizzardista.&nbsp;</p>



<p>Odotamme osakkeiden laskutrendin jäävän lyhytaikaiseksi ja markkinatilanteen normalisoituvan kevään aikana. Vaikka osakemarkkinalaskut aina tuntuvatkin pahalta vatsan pohjassa, kannattaa muistaa isojen laskujen parantavan tulevaa tuottopotentiaalia.&nbsp;</p>



<p>Tulemme osakeostoissamme keskittymään aiemmin mainitsemissamme teemoissa isosti mukana oleviin yrityksiin. Esimerkiksi teknologiaosakkeiden osuus salkussamme tullee selvästi nousemaan nykyisestä 14 %:sta kuluvan vuoden aikana. Toisaalta, koska odotamme korkotason pysyvän edelleen matalana, on hyvää osinkotuottoa tarjoavilla ”tylsillä” arvoyhtiölläkin paikkansa salkussamme. Esimerkkinä mainittakoon teleoperaattorit ja pohjoismaiset pankit.&nbsp;</p>



<p>Kuten sijoittamisessa yleisestikin, myös Allocatoriin kannattaa sijoittaa pitkällä aikavälillä. Näin mekin teemme. Rahaston toiminnan alusta huhtikuussa 2010 mukaan lähtenyt sijoittaja on saanut rahoilleen 176,1 % tuoton (9,1 % vuodessa). Osakepainomme on ollut keskimäärin 62 %. Tällä tuotto- ja riskitasolla haluamme jatkaa myös tulevina vuosina.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Kiitos kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestyksekästä vuotta 2022.</p>



<p>Vision salkunhoitotiimi</p>

Visio Mediassa

"Algoritmi pärjää osakemarkkinoilla usein paremmin kuin ahkera osakepoimija – Onko myyttisten sijoitusgurujen aika ohi?"

<span style="text-decoration: underline;"><a href="https://www.arvopaperi.fi/uutiset/algoritmi-parjaa-osakemarkkinoilla-usein-paremmin-kuin-ahkera-osakepoimija-onko-myyttisten-sijoitusgurujen-aika-ohi/17d0016d-a79f-4d17-9c93-fc0fdd7eeb9d">Lue koko juttu Arvopaperissa</a></span>

Vision kommentit Arvopaperissa

"Visio Compounder etsii Koneen tapaisia osakkeita eri puolilta maailmaa."

<span style="text-decoration: underline;"><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-rahasto-poimii-porssin-parhaita-yhtioita-eika-kaihda-kalliinnakoisia-osakkeita-etsimme-eri-puolilta-maailmaa-koneen-tapaisia-yhtioita/7618060a-428f-40d5-baa1-e882d1034561">Lue juttu Kauppalehdessä</a></span>

Compounder Kauppalehdessä

Lukunurkkaus

<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Sijoittajalegenda Peter Lynchin teos One Up On Wall Street tulisi löytyä jokaisen osakesijoittamisesta kiinnostuneen kirjahyllystä. Se on paitsi erinomainen kirja, niin ylipäätään lukeminen on yksi sijoittajan pitkän aikavälin menestyksen tukijaloista. Lynchin helppolukuinen kirjoitustyyli tekee kirjasta ymmärrettävän (ja jopa viihdyttävän) kaikenlaisen kokemustaustan sijoittajille.</p>



<p>Lynch tunnetaan etenkin Fidelity Magellan -osakerahaston salkunhoitajana. Aikavälillä 1977-1990 Magellanin tuotto piti markkinoita käytännössä pilkkanaan, joten Lynchin ajatuksiin tutustuminen on osakesijoittamisesta kiinnostuneille mielestämme melko hyvä idea. Etenkin, kun yksi Lynchin yksi johtavista ajatuksista oli se, että yksityissijoittajilla on merkittäviä etuja instituutiosijoittajiin ja sijoitusrahastoihin nähden. Lue kirja, niin saat tietää tarkemmin.</p>



<p>Yksi Lynchin ajattelutavan tärkeimmistä vahvuuksista on yksinkertaisuuden ja maalaisjärjen painottaminen. Emme voisi tästä olla enempää samaa mieltä. Hän kannattaa toki perusteellista tutkimusta ja analysointia, mutta korostaa myös, että on tärkeää pysyä ”jalat maassa”, välttää tarpeetonta monimutkaisuutta, ja ymmärtää että kaikkea ei kannata edes yrittää hallita.</p>



<p>Lynch havainnollistaa sijoitusperiaatteitaan lukuisilla tosielämän esimerkeillä ja anekdootilla läpi kirjan, mikä tekee siitä lukijoiden kannalta kiinnostavan ja samaistuttavan. Lue esimerkiksi, miten Lynchin vaimon ärsytys Taco Bellin jonojen pituudesta vaikutti lopulta Lynchin päätökseen sijoittaa kyseiseen ravintolaketjuun.</p>



<p>Hän korostaa toistuvasti osakkeiden takana olevien yritysten ymmärtämisen tärkeyttä. Silloin ollaan kiinnostuneita siitä, mitä yritys tekee, mitkä sen vahvuudet ovat, mitkä ovat kyseisen toimialan perusdynamiikat, keitä vastaan se kilpailee jne. Tämäntyyppisten perusasioiden syvällinen ymmärtäminen on Lynchin mukaan tärkeintä ja hänen mielestään monet sijoittajat oikaisevat sen ohi tutkimaan tunnuslukuja tai kurssikäppyröitä. Niiden tutkiminen ymmärtämättä sitä mistä tunnusluvut juontavat juurensa on kuitenkin jokseenkin erikoinen ajatus (toim. huom.).</p>



<p>Lynchin panostus ymmärtämiseen, pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja kärsivällisyyteen on mielestämme erityisen tärkeää nykypäivän nopeatempoisilla rahoitusmarkkinoilla, joilla lyhytaikainen keinottelu pääosin määrää osakekurssien lyhytaikaiset liikkeet.</p>



<p>Lisäksi Lynch tarjoaa kirjassaan käytännön neuvoja markkinoiden suhdanteiden navigoimiseen ja yleisimpien sudenkuoppien, kuten laumamentaliteettien ja liiallisen osakevinkkeihin luottamisen, välttämiseen. Hän kannustaa sijoittajia säilyttämään vastakkaisen ajattelutavan ja ajattelemaan itsenäisesti. Se on mielestämme erittäin arvokas neuvo nykypäivänä, kun itsenäistä ajattelua ulkoistetaan esimerkiksi tekoälyllä alati kiihtyvällä tahdilla.</p>



<p>Asiaa kun tarkemmin ajattelee, niin One Up On Wall Streetin lukeminen ei ole pelkästään hyvä ajatus osakesijoittajille, sen pitäisi olla pakollista. Markkinoiden ja liiketoimintojen perusdynamiikka ei ole pitkäjänteiselle sijoittajalle muuttunut mihinkään sitten Lynchin aikojen, vaikka sijoittamisesta on tullut näennäisesti nopeatempoista ja koneiden ohjaamaa tekemistä. Olemme vakuuttuneista siitä, että ihmisen omaa ajattelua ei ole ainakaan vielä pystytty korvaamaan. Ja siinä Lynch on ollut yksi parhaista. </p>

One Up On Wall Street

<p><em>The Intelligent Investorin kirjoitti arvosijoittamisen oppi-isä Benjamin Graham vuonna 1949. Reilu 70 vuotta myöhemmin se on edelleen maailman kenties vaikutusvaltaisin sijoituskirja. Kirjan päällimmäinen tavoite on opastaa lukijaa kehittämään perusteltuja ja toistettavia toimintatapoja. Näiden avulla sijoittaminen helpottuu ja tunnepohjaisten (lue: huonojen) siituspäätösten määrä laskee</em></p>



<p>Kirjan neljännen painoksen esipuheen kirjoitti sijoittajasuuruus Warren Buffett, joka on myös Benjamin Grahamin oppilas. Esipuhe on hyvä kuvaus siitä, mikä on kirjan parasta antia – tässä siitä osa (vapaasti käännettynä):</p>



<p><em>”Luin ensimmäisen painoksen kirjasta joskus 1950-luvun alkupuolella ollessani 19-vuotias. Ajattelin tuolloin, että tämä on paras lukemani sijoituskirja. Ajattelen yhä niin. Menestyäkseen sijoittajana et tarvitse suurta älykkyyttä, epätavallista bisnesvainua tai sisäpiiritietoa. Tarvitset lähinnä maalaisjärkeä, riittävät puitteet päätöksentekoon ja mielenlujuutta pitämään tunteet kurissa. Niihin kirja tarjoaa loistavat perusteet.”</em></p>



<p>Buffettin mukaan Grahamin opit ovat olleet ratkaisevia hänen omalle menestykselleen sijoitusmaailmassa.</p>



<p>Kirjana The Intelligent Investor on kansantajuisempi ja huomattavasti ohuempi versio Grahamin 1930-luvun klassikosta ”Security Analysis”. Graham kannustaa sijoittajia keskittymään pitkäaikaiseen sijoitustoimintaan, välttämään lyhytaikaista spekulointia ja liiallista riskinottoa markkinoilla. Näin varmasti ainakin osittain siksi, että Grahamin mukaan sijoittajan pahin vihollinen on todennäköisesti sijoittaja itse.</p>



<p>Kirja on kirjoitettu jo kauan sitten ja sen huomaa kieliasusta. Alkuperäinen teos ei välttämättä ainakaan ensimmäiseksi sijoituskirjaksi ole lukukokemukseltaan paras mahdollinen. Suosittelemmekin ensikertalaista lukemaan The Wall Street Journalin kolumnisti Jason Zweigin tekemän modernimman version.</p>



<p>Kirjan pari tärkeintä kantavaa ajatusta ovat Mr. Market -analogia ja Margin of Safety -käsite. Ne löytyvät kirjan luvuista 8 ja 20. Niilläkin pääsee jo pitkälle, mutta ne sisäistettyäsi mielenkiintosi todennäköisesti vain kasvaa ja halunnet jatkaa lukemista.</p>



<p>Avataan hieman näitä kahta ajatusta, ikään kuin kirjan tiiserinä.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h3>Luku 8 – The Investor and Market Fluctuations</h3>



<p></p>



<p></p>



<p>Listatuille osakkeille löytyy lähes aina julkinen markkinahinta, kun taas ei-listatuille sellaista ei löydy. Näin ollen listatut osakkeet tarjoavat sijoittajille lisämahdollisuuksia ei-listattuihin verrattuna. Näistä mahdollisuuksista hyötyminen vaatii kuitenkin tunteiden hallintaa ja se on monille vaikeaa.</p>



<p>Graham avaa tätä dynamiikkaa kuvitteellisen henkilön "Mr. Marketin" avulla.</p>



<p>Tarina menee pääpiirteittäin näin:</p>



<p>Kuvittele, että omistat pienen osuuden yksityisestä (ei-listatusta) yhtiöstä. Maksoit osakkeistasi kaikin puolin reilun ja käyvän hinnan perustuen omaan arvioosi.</p>



<p>Sinulla on yhtiökumppani nimeltä Mr. Market. Hän on innokas liikemies, mutta ei aina osaa pitää tunteitaan erossa päätöksenteosta.</p>



<p>Jokaisena päivänä innokas kaupankävijä Mr. Market tarjoutuu ostamaan osakkeesi tai myymään sinulle lisää osakkeita hänen ehdottamaansa hintaan. Usein hinta on varsin järkevä ja vastaa sitä, miten yhtiön liiketoiminta on kehittynyt. Toisinaan Mr. Marketin tunteet saavat vallan ja hänen ehdottamansa hinta on mielestäsi liian korkea tai matala.</p>



<p>Kysymys kuuluu, annatko järkevänä ja kylmän rationaalisena sijoittajana Mr. Marketin ehdottamien hintojen määrittää omaa näkemystäsi osakkeidesi arvosta?</p>



<p>Et missään nimessä anna. Haluat myydä hänelle silloin, ja vain silloin, kun hän tarjoaa osuudestasi merkittävän ylihinnan suhteessa omaan hinta-arvioosi. Vastaavasti haluat ostaa alihinnalla</p>



<p>Kaikki muu aika kannattaa keskittyä siihen, että oma arviosi osakkeidesi arvosta on paras mahdollinen. Se kannattaa tehdä käyttämällä aikaa itse liiketoiminnan ja markkinan ymmärtämiseen ja analysointiin.</p>



<p>Näin toimimalla rationaalinen sijoittaja voittaa tunteellisen sijoittajan pitkässä juoksussa varmasti.</p>



<p>Kuka tahansa pörssisijoittaja on vastaavassa asemassa omistaessaan listatun yhtiön osakkeita. Pörssikurssit ovat sama asia kuin Mr. Marketin tarjoukset.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<h3>Luku 20 (”Margin of Safety” as the Central Concept of Investment)</h3>



<p></p>



<p></p>



<p>Graham esittelee käsitteen Margin of Safety, eli turvamarginaalin.</p>



<p>Vuoden 1929 pörssiromahduksen nähneenä Graham ymmärsi, että sijoittajat ovat jatkuvan epävarmuuden ja markkinaheilahtelujen armoilla. Hän myös tiedosti sen, että virheiden välttäminen sijoittamisessa on lähes mahdotonta. Grahamin johtopäätös oli se, että suurempien katastrofien välttäminen on kuitenkin mahdollista turvamarginaalin avulla. Se suojaa sekä markkinoiden epävakaalta luonteelta että virheiltä sijoituspäätöksissä.</p>



<p>Turvamarginaali tarkoittaa, että sijoituskohdetta ostetaan selvästi alle sen todellisen arvon. Aivan kuten Warren Buffett on sanonut: ”Hinta on mitä maksat. Arvo on mitä saat.”</p>



<p>Mitä suurempi turvamarginaali, sitä paremmin sijoitettu pääoma on turvassa. Jos turvamarginaali on riittävä, saattaa sijoitus osoittautua hyväksi silloinkin, kun yhtiön tulevaisuus osoittautuu oletettua huonommaksi'</p>



<p>Graham sivuaa kirjassaan myös laadun merkitystä. Mitä laadukkaampi yhtiö on, sitä pienemmän turvamarginaalin sijoittaja voi sijoitukselleen hyväksyä. Silloin turvamarginaalia piilee myös esim. vahvassa taseessa, vakiintuneessa markkina-asemassa ja vahvassa kilpailuedussa. Turvaa voi tuoda myös yhtiön hyvä johto, joka pyrkii maksimoimaan omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä.</p>



<p>Sama kääntäen: Grahamin mukaan yksi helpoimpia tapoja tehdä sijoitustappioita on hankkia heikkolaatuisen yhtiön osakkeita vahvan taloussyklin tai lyhytaikaisen mutta kestämättömän trendin huipulla. Tällaisen yhtiön kohdalla seuraava käänne on lähes aina huonompaan suuntaan.</p>



<div style="height:100px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>



<p>Useat nykyiset sijoittajalegendat kuten Bill Ackman, Seth Klarman ja Mohnish Pabrai ovat maininneet The Intelligent Investorin yhdeksi suosikeistaan. Eikä ihme, sillä kirja on edelleen ajankohtainen.</p>



<p>Meidän mielestämme kirjan ajankohtaisuus on jopa nousussa.</p>



<p>Markkinoilla toimivien sijoittajien toimintatavat ovat muuttuneet paljon sitten Grahamin aikojen. Mukaan on tullut paljon erilaisia sijoitus- ja kaupankäyntialgoritmeja, joista osa pyrkii jopa tietoisesti liikuttamaan kursseja. Näin ollen lyhyen aikavälin liikkeiden dynamiikka on muuttunut. Mielestämme se on aikaisempaa irrationaalisempaa ja vaikeammin tulkittavaa.</p>



<p>Tämä puoltaa pitkäjänteiseen sijoittamiseen keskittymistä. Siitä aiheesta kiinnostuneille Grahamin kirja on “<em>must read</em>” klassikko.</p>

The Intelligent Investor

<p><em>William Thorndiken kirja "The Outsiders: Eight Unconventional CEOs and Their Radically Rational Blueprint for Success" tarkastelee kahdeksaa erilaista yritysjohtajaa ja heidän menestyksensä salaisuuksia. Kirja sisältää mielestämme arvokkaita opetuksia ja neuvoja kaikille, jotka haluavat menestyä sijoittajana tai liike-elämässä.</em></p>



<p>Törmäsimme kirjaan aikoinaan artikkelissa, johon oli kerätty Warren Buffettin lukusuosituksia. Myös Buffett itse poimi kirjan yhtiönsä Berkshire Hathawayn vuoden 2012 vuosikertomukseen. Kirja on helppolukuinen, kevyt ja tarjoaa arvokkaita (ja samalla yksinkertaisia) oppeja niin sijoittajille, yritysjohtajille kuin yrittäjillekin. Omistaja-arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä on kirjan kantava teema.</p>



<p>Thorndike tarkastelee kahdeksaa omalla poikkeuksellisella tavallaan menestynyttä yritysjohtajaa. Päähenkilöinä ovat mm. Tom Murphy (Capital Cities/ABC), Katherine Graham (Washington Post) ja Henry Singleton (Teledyne Technologies).</p>



<p>Mielenkiintoista on, että yksikään näistä menestyjistä ei vaikuta tyypilliseltä nykyajan mediaseksikkäältä karismaattiselta visionääriltä. Sen sijaan he muistuttavat enemmän yrittäjiä, jotka ovat pragmaattisia, joustavia, opportunistisia, säästäväisiä ja kärsivällisiä. Toisin sanoen he ajattelivat yhtiöistään kuten pitkäjänteiset omistajat. He toivat yritysmaailmaan uuden tavan ajatella ja pitivät tärkeimpänä tehtävänään pääoman allokointia.</p>



<p>Kirjassa on useita esimerkkejä siitä, miten he onnistuivat luomaan poikkeuksellisia menestystarinoita. Yli 20 vuoden ajanjaksolla näiden kahdeksan yritysjohtajan luotsaamat yhtiöt tuottivat yli 20 kertaa enemmän kuin S&amp;P 500 -indeksi ja yli seitsemän kertaa enemmän kuin samojen toimialojen verrokkiyhtiöt samalla ajanjaksolla.</p>



<p>Kirja korostaa pääoman allokoinnin tärkeyttä, mutta mitä sillä tarkoitetaan?</p>



<p>Hieman yleistäen yritysjohtajalla on yleensä kaksi perustehtävää ylitse muiden: (1) operatiivinen johto, eli pitää huolta siitä, että liiketoiminta pyörii mahdollisimman tehokkaasti, sujuvasti ja tuottavasti (kassavirran ja tuottojen optimointi) ja (2) liiketoiminnan tuottamien käteisvarojen käyttäminen, eli pääoman allokointi.</p>



<p>Vain ani harvat johtajat onnistuvat molemmissa ja etenkin optimaalinen pääomien allokointi on haastavaa. Kirja perustelee tätä sillä, että suurin osa johtajista löytää tiensä yhtiön huipulle sellaista reittiä, jossa pääoman allokointiosaamisella ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä. Esimerkiksi rahoitus- ja talouspuolen taustat eivät yksin ole tae kyvykkäästä pääoman allokoijasta.</p>



<p>Kun liiketoiminta on tervettä ja tuottaa kassavirtaa, on johdolla lähtökohtaisesti viisi perusvaihtoehtoa pääomien allokointiin: (1) sijoittaa ne takaisin yrityksen liiketoimintaan, (2) ostaa muita yrityksiä, (3) maksaa omistajille osinkoja, (4) maksaa velkaa pois tai (5) ostaa yhtiön omia osakkeita.</p>



<p>Thorndike esittää, että kirjaan valitut kahdeksan "Outsideria” ymmärsivät, että pääoman allokointi on heidän tärkein tehtävänsä. He myös omistautuivat kasvattamaan yhtiöidensä arvoa pitkällä aikavälillä ja fokusoivat kassavirtaan kirjanpidollisen tuloksen sijaan. Lisäksi he pitivät yrityksissään hajautettuja organisaatiorakenteita mahdollistaakseen sisäisen yrittäjyyden ja tehokkuuden.</p>



<p>Yksi keskeinen esimerkki taitavasta pääoman allokoijasta ja yritysjohtajasta on Teledyne Technologiesin Henry Singleton. Teledyne oli yksi viime vuosisadan menestyneimmistä monialayrityksistä. Se tuotti omistajilleen 20 prosentin vuotuisen tuoton vuosina 1963–1990 (osake 137-kertaistui). Samaan aikaan sijoitus S&amp;P 500 -indeksiin olisi kahdeksankertaistunut.</p>



<p>Thorndike tarjoaa Singletonin ”salaisuudeksi” aggressiivista mutta viisasta pääoman allokointia. Osakkeen arvostuksen ollessa (Singletonin mielestä) korkea, hän laski liikkeelle uusia osakkeita yritysostoja varten. Esimerkiksi vuodesta 1961 vuoteen 1971 osakkeiden määrä kasvoi 0,4 miljoonasta 6,6 miljoonaan. Osakekohtainen tulos (EPS) kasvoi samana ajanjaksona 0,13 dollarista 8,55 dollariin. Kun osake oli halpa, hän osti niitä markkinoilta. Vuodesta 1971 vuoteen 1984 osakkeiden määrä laski 6,6 miljoonasta 0,4 miljoonaan. Tällä välin EPS kasvoi 8,55 dollarista 353,34 dollariin osittain osakkeiden määrän laskun seurauksena.</p>



<p>Pohjatyö kirjalle kesti kahdeksan vuotta ja se näkyy laadukkaassa lopputuloksessa.</p>



<p>Mielestämme kirjasta on hyötyä sijoittajalle, yritysjohtajalle ja yrittäjälle. Sijoittajalle kirja tarjoaa paremmat valmiudet arvioida ja löytää sellaisia yhtiöitä, joiden johtajat ajattelevat kuten omistajat. Yritysjohtajille ja yrittäjille kirja tarjoaa hyviä ajatuksia eri vaihtoehdoista ja antaa uudenlaisia työkaluja menestyksekkäälle päätöksenteolle.</p>



<p>The Wall Street Journal mainitsi, että useat nykypäivän aktivistisijoittajat ovat käyttäneet teosta eräänlaisena pelikirjanaan, ja se on helppo uskoa. Kirjailija itse oli sitä mieltä, että parhaiten kirja palvelee pitkäaikaista sijoittajaa, jonka salkku koostuu suhteellisen pienestä määrästä yksittäisiä osakkeita.</p>

The Outsiders

Blogi

<p>Markkinoiden tilanne herättää monissa kysymyksen siitä, että koska kannattaisi tehdä lisäsijoituksia osakemarkkinoille. Vuosi 2022 on tähän mennessä ollut erittäin huono osakesijoittajan kannalta. S&amp;P 500 -indeksi on laskenut vuoden alusta 19 % ja Nasdaq 27 %.</p>



<figure class="wp-block-image size-full"><img src="https://api.vam.fi/wp-content/uploads/2022/06/ekakuva.png" alt="" class="wp-image-1048"/></figure>



<p class="has-small-font-size" style="font-style:normal;font-weight:300"></p>



<p></p>



<p class="has-medium-font-size">Suurin syy tämän vuoden huonolle osakemarkkinan tuotolle on ollut odotettua korkeampi inflaatio, joka on pakottanut keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan. Tarkastellaan ensin, miten inflaatio ja korot ovat historiallisesti vaikuttaneet osakkeisiin.<br><br></p>



<h2>Korot ja inflaatio</h2>



<p><br><br>S&amp;P 500 -indeksin seuraavan 12 kuukauden P/E-luku oli vuoden 2022 alussa 21 ja se on nyt laskenut noin 15 tasolle. Samaan aikaan Yhdysvaltojen kymmenen vuoden valtionlaina korko on noussut 1,5 %:sta yli 3 %:iin.</p>



<p>Alla olevista taulukoista näkyy, miten 1,5 prosenttiyksikön koronnousu vaikuttaa teoreettiseen P/E-lukuun. Osakemarkkinoiden arvostus suhteessa korkotasoon on itse asiassa pysynyt samana kurssilaskusta huolimatta. Alkuvuodesta osakemarkkinat hinnoiteltiin noin 7 % tuottovaateella ja nyt tuottovaade, eli odotettu pitkän aikavälin tuotto, on noussut 8,5 %:iin. &nbsp;</p>



<figure class="wp-block-image size-full"><img src="https://api.vam.fi/wp-content/uploads/2022/06/tokakuva.png" alt="" class="wp-image-1049"/></figure>



<p></p>



<p></p>



<p>Viimeisen vuoden aikana nähty korkotason nousu on johtunut "huonosta syystä", eli nousseesta inflaatiosta ja keskuspankkien ennakoitua suuremmista koron nostoista. Osakemarkkinan kehityksen kannalta onkin ensisijaisen tärkeää nähdä inflaatiopaineiden hellittävän.</p>



<p>Korko ja inflaatiomielessä nyky-ympäristöä muistuttava tilanne on nähty myös 1940 -ja 70-luvulla. Miten osakkeet tuottivat silloin?</p>



<p>Alla olevasta kuvasta näkee, että historiallisesti hyvä aika ostaa osakkeita on ollut sen jälkeen, kun inflaatio alkaa laskemaan korkealta tasolta. Jos inflaatio on laskenut kaksi peräkkäistä kuukautta, niin se on alla olevina ajanjaksoina toiminut signaalina inflaation pidemmällekin laskulle.</p>



<figure class="wp-block-image size-full"><img src="https://api.vam.fi/wp-content/uploads/2022/06/kolmaskuva.png" alt="" class="wp-image-1050"/></figure>



<p></p>



<h2>Osakemarkkinat ja tulosennusteet</h2>



<p><br><br>Heikentyneistä talousnäkymistä ja nousseesta kustannustasosta huolimatta yritysten tulosennusteet (analyytikoiden konsensus) ovat edelleen nousseet viimeisen vuoden aikana. Ovatko osakemarkkinat jo diskontanneet mahdollista tuloslaskua, ja miten markkinat ovat historiassa tuottaneet laskevien tulosennusteperiodien aikana?<br><br>Vuodesta 1990 alkaen osakemarkkinat ovat hinnoitelleet tulosennusteiden laskua etukäteen. Ylemmästä taulukosta nähdään, mikä S&amp;P 500 -indeksin kolmen kuukauden edeltävä tuotto on ollut suhteessa tulosennusteiden muutoksiin.</p>



<figure class="wp-block-image size-full"><img src="https://api.vam.fi/wp-content/uploads/2022/06/neljaskuva.png" alt="" class="wp-image-1051"/></figure>



<p></p>



<p></p>



<p>Alemman taulukon toteutuneiden tuottojen perusteella voimme olettaa, että myös tuleva kurssikehitys on heikkoa tilanteessa, jossa tulosennusteet ovat laskussa. Keskimääräinen kuukausituotto on ollut vuodesta 1990 lähtien -0,1 %, jos tulosennusteet laskevat.</p>



<p class="has-medium-font-size">Pitäisikö sitten ostaa osakkeita, kun tulosennusteiden lasku loppuu ja nousu alkaa? Vuodesta 1990 lähtien, S&amp;P 500 -indeksin 6 kuukauden tuotto on keskimäärin ollut +7 % sen jälkeen, kun tulosennusteet ovat lähteneet nousuun.  </p>



<p>Tällä hetkellä näemme riskinä sen, että tulosennusteet eivät ole laskeneet vielä lainkaan.<br><br></p>



<h2>Edellisten laskumarkkinoiden kestoista ja syvyyksistä</h2>



<p><br><br>Voidaanko laskumarkkinan historiallisista kestoista oppia jotain?</p>



<figure class="wp-block-image alignleft size-full"><img src="https://api.vam.fi/wp-content/uploads/2022/06/uussii.png" alt="" class="wp-image-1062"/></figure>



<p></p>



<p></p>



<p></p>



<p>S&amp;P 500 ja Nasdaq -indeksit ovat molemmat laskumarkkinassa. Taulukossa käytetty laskumarkkinan määritelmä on yli 20 % pudotus huipusta.</p>



<p>Laskumarkkinan historiallinen keskipituus on ollut 14 kuukautta. Tätä kirjoitettaessa nykyinen lasku on jatkunut noin 6 kuukautta</p>



<p>S&amp;P 500 -indeksi on nyt laskenut huipputasoltaan 19 %. Laskumarkkinoiden keskimääräinen lasku on ollut 36 % ja mediaani 29 %. Koska laskumarkkinoiden keskimääräinen kesto ja laskun suuruus ovat vaihdelleet erittäin paljon, emme voi vetää johtopäätöksiä nykyisen laskumarkkinan keston tai syvyyden suhteen.<br><br></p>



<h2>Tekninen analyysi</h2>



<p><br><br>Edellisen kymmenen vuoden aikana Nasdaq ei ole alittanut 200 viikon liukuvaa keskiarvoaan (nyt noin 10800 pistettä). Nasdaq lähestyy tätä tasoa ja se voisi laajasti seurattuna indikaattorina muodostua käännekohdaksi. Etenkin, mikäli inflaatiopaineet hellittävät ja odotukset keskuspankkien koronnostoista pysyvät samana tai jopa laskevat.</p>



<p></p>



<figure class="wp-block-image size-full"><img src="https://api.vam.fi/wp-content/uploads/2022/06/vikakuva.png" alt="" class="wp-image-1053"/></figure>



<p></p>



<p></p>



<h2>Mitä osakkeiden suhteen pitäisi nyt tehdä?</h2>



<p><br><br>Tällä hetkellä seuraamme kahta isoa asiaa osakemarkkinoilla.</p>



<p>Vaikka osakemarkkinat ovat näkemyksemme mukaan ainakin osittain jo hinnoitelleet tulosennusteiden laskua, on osakemarkkinoiden tuotto kuitenkin yleensä ollut huono tilanteessa, jossa tulosennusteet laskevat. Nykyisessä ympäristössä, jossa raaka-ainekustannukset ja korot nousevat sekä palkkainflaatio nostaa päätään, on ilmeinen riski sille, että tuloksissa on laskupainetta.</p>



<p>Toinen asia on tuleva inflaatiokehitys. Mikäli inflaatio jatkaa markkinan odotuksia korkeampana, tulee myös koroissa olemaan nousupainetta. Tämä todennäköisesti näkyisi myös osakemarkkinoilla negatiivisesti.</p>



<p>Teknisestä näkökulmasta Nasdaq lähestyy 200 viikon liukuvaa keskiarvoaan, mikä puoltaisi varovaista osakkeiden (etenkin teknologiaosakkeiden) lisäämistä. Etenkin, jos saamme vahvistusta sille, että inflaatiotaso on saavuttanut huippunsa ja että keskuspankkien ei tarvitse tehdä ennustettua suurempia koronnostoja.</p>



<p>Pitkän aikavälin (yli 10 vuotta) sijoittajalle osakkeiden noussut tuotto-odotus on mielestämme hyvä peruste lisätä osakkeita jo nyt maltilla ja ajallisesti hajauttaen. Markkinan lyhyemmän aikavälin ajoittamiseen perustuvien osakeostojen kanssa on perusteltua vielä odottaa, kunnes saamme uutta informaatiota yritysten tuloskunnosta ja inflaatiosta sekä niiden vaikutuksesta talouteen ja markkinoihin.</p>



<p></p>



<p></p>



<p></p>



<p><br><br>Carl-Wilhelm Björkendahl<br></p>

Pitäisikö nyt ostaa osakkeita?

Tapasin taannoin vanhan ystäväni lukioajoilta. Juttelimme osakkeista. Kaverini tiedusteli, olisiko näin nollakorkoaikana oikea hetki sijoittaa hyviin osingonmaksajiin kuten Sampoon. Olisiko minulla jotain muita osinkovinkkejä?

Ei ollut ensimmäinen kerta, kun löysin itseni osinkojen ympärillä pyörivästä sijoituskeskustelusta. Päätin sillä hetkellä kirjoittaa artikkelin yhdestä liike-elämän tärkeimmistä asioista, eli pääoman allokoinnista. Sen yksi komponentti on osingot.

Osingot lienevät yksi väärinymmärretyimmistä asioista koko kotimaisessa talous- ja sijoituskeskustelussa. Sijoittajien fokus tuppaa usein kiinnittymään ensin osinkoon. Hyvä osingonmaksaja mielletään automaattisesti laadukkaaksi yhtiöksi ja hyväksi sijoitukseksi. ”Parhaat osingonmaksajat” -listoja näkee lehdissäkin tämän tästä.

Huolestuttavaa on, että osa pörssiyhtiöidenkään johtajista ei tunnu ymmärtävän, mikä osinkojen rooli oikeasti on. Mielestäni moni suomalainen yhtiö jopa käyttää osinkoa ”markkinointikikkana” houkutellakseen uusia omistajia.

Kaikkien olisi kuitenkin osinkosumunsa keskellä hyvä ymmärtää, että osingot ovat vain yksi vaihtoehto yrityksen pääoman allokoinnille eli sille, mihin se päättää rahansa laittaa. Toisin sanoen, yrityksen tärkein tehtävä ei ole maksaa osinkoja. Yrityksen tärkein tehtävä on maksimoida omistajiensa varallisuus.

Kun yrityksen arvoa halutaan todella maksimoida pitkällä aikavälillä, tulee huomion kiinnittyä kaikkiin pääoman käytön vaihtoehtoihin. Tässä johdon tärkeimmässä tehtävässä kuitenkin usein epäonnistutaan. Monesti syy on yksinkertaisesti kokemuksen puute.

Yrityksen pääoma koostuu omistajien sijoituksista ja kertyneistä voittovaroista, joita voidaan vielä täydentää vieraalla pääomalla. Tavoitteena tulee olla pääomien allokointi siten, että niille saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Jos pääomille ei saada riittävää tuottoa yhtiön sisällä, tulisi ne jakaa (esimerkiksi osinkojen muodossa) sijoittajille, jotka sen jälkeen yrittävät löytää tuottavampia kohteita.

&nbsp;
<h2>Mitä vaihtoehtoja osingolle sitten on?</h2>
&nbsp;

Menestyvän yritystoiminnan ensimmäinen tavoite on jatkuvuuden turvaaminen. Niinpä pääoman ensisijainen käyttökohde tulee olla normaalit ylläpitoinvestoinnit. Perinteinen esimerkki on tehtaan laiteinvestoinnit, joilla varmistetaan, että tehdas pystyy toimimaan tulevaisuudessakin. Tämä ei kasvata yrityksen arvoa, vaan lähinnä säilyttää sitä.

Kun toiminnan jatkuvuus on turvattu, voidaan pääomia allokoida käytännössä neljään kohteeseen:

1) kasvuinvestoinnit
2) investoinnit tuotekehitykseen ja brändiin
3) yritysostot
4) voitonjako

Listaan voisi lisätä vielä viidenneksi velkojen maksun. Mikäli yritys on ylivelkaantunut tai maksaa rahoituksestaan kallista korkoa, saattaa velan lyhentäminen olla paras keino yrityksen arvon kasvattamiseksi.

&nbsp;
<h2>Kasvuinvestoinnit</h2>
&nbsp;

Kasvuinvestoinnit ovat hankkeita, joiden arvioidaan kasvattavan yrityksen arvoa. Lähtökohtaisesti yhtiöt haluavat kasvattaa liiketoimintaansa ja niin pitääkin, kunhan pääomalle saadaan riittävän hyvä tuotto.

Tämän, ns. orgaanisen kasvun, edistäminen on lupaavin tie arvonluontiin. Lisäksi se ei ole yhtä riskialtista kuin esimerkiksi isot yritysostot.

Hyvä esimerkki onnistuneesta kasvuinvestoinnista on Nokian Renkaiden taannoinen tehdasinvestointi Venäjälle. Uudella tehtaalla pystyttiin vastaamaan kasvavaan kysyntään, jonka aiheutti Venäjän automarkkinan vahva veto. Tällä investoinnilla on luotu yhtiölle valtavasti arvoa.

On hyvä muistaa, että kannattavia kasvuinvestointeja ei välttämättä löydy loputtomiin. Silloin johdon tulee puntaroida myös muita vaihtoehtoja.

&nbsp;
<h2>Investoinnit tuotekehitykseen ja brändiin</h2>
&nbsp;

Kestävää kilpailuetua kasvatetaan tehokkaasti tuotekehitys- ja brändi-investoinneilla. Ne luovat kilpailuetua pysyvämmin kuin perinteiset tehdasinvestoinnit, koska niiden tulokset ovat vaikeammin kopioitavissa.

Brändi-investoinneilla pyritään vaikuttamaan siihen, minkälainen käsitys ja mielikuva yhtiöstä muodostuu. Parhaimmillaan se luo positiivisia mielleyhtymiä, halua olla yrityksen asiakas ja pitää sen tuotteet/palvelut jopa pysyvänä osana omaa elämää. Hyvällä brändillä voi olla merkittävä vaikutus liiketoiminnan menestykseen ja yrityksen arvoon.

Brändin rakentaminen nähdään kuitenkin usein liiketoiminnan juoksevana kuluna tai ”pakollisena pahana”, kuten esimerkiksi vuokrat tai velan korkokulut. Mielestämme se on väärää ajattelua, koska oikeasti se on arvoa luova investointi.

Tuotekehityksen mieltäminen investoinniksi on keskimäärin helpompaa, koska se tuottaa konkreettisempia innovaatioita.
Apple lienee tunnetuimpia esimerkkejä yhtiöstä, joka on brändin ja innovaatioiden keinoin onnistunut luomaan valtavan määrän arvoa sen omistajille. Hyödynnetty teknologia on ollut pitkälti olemassa, mutta muotokielessä, käytön helppoudessa ja brändiosaamisessa Apple on ollut omaa luokkaansa.

&nbsp;
<h2>Yritysostot</h2>
&nbsp;

Yrityskaupat ovat olleet historiallisesti isossa roolissa pääoman allokoinnissa. Ne ovat vaihtoehto orgaaniselle kasvulle. Onnistuessaan ne mahdollistavat yrityksen arvon nopeankin kasvun esimerkiksi tilanteissa, joissa orgaaninen kasvu ei ole mahdollista tai riittävän nopeaa.

Epäonnistuessaan yrityskauppa saattaa toisaalta laskea yrityksen arvoa. Yhtiöt onnistuvat keskimäärin paremmin orgaanisessa kasvussa ja varsinkin isoissa yrityskaupoissa epäonnistumisen riski on usein suuri.
Yksi ongelma on se, että keskimäärin myyjä tietää liiketoimintansa arvon ostajaa paremmin. Lisäksi uuden liiketoiminnan johtaminen ja yhdistäminen omaan liiketoimintaan ei ole aina helppoa. Se saattaa viedä enemmän aikaa ja aiheuttaa odotettua enemmän kustannuksia.

Historiasta löytyy pilvin pimein esimerkkejä hyvistäkin yrityskaupoista. Jotkut ovat olleet menestystarinoita aivan kuten ne olisivat valmiiksi rakennettu yhtiöiden DNA:han. Pohjoismaissa tällaisia ovat ruotsalainen lukkovalmistaja Assa Abloy ja tanskalainen logistiikkayhtiö DSV.

Hoitamamme Visio Compounder -rahaston salkusta mainittakoon isobritannialainen juomayhtiö Diageo, joka on onnistunut ostamaan nopeasti kasvavia pienempiä juomabrändejä. Ostetut brändit on saatu jakeluun suurille massoille hyödyntämällä Diageon olemassaolevaa jakeluverkostoa. Samalla yhtiö on saanut kasvatettua jalansijaa uusissa juomasegmenteissä ja uusilla markkinoilla. Diageo on erinomainen esimerkki johdon viisaasta pääomien allokoinnista.

&nbsp;
<h2>Voitonjako</h2>
&nbsp;

Osingot ovat yksi keino jakaa pääomaa omistajille. Toinen yleisesti käytetty keino on omien osakkeiden takaisinosto. Selkeä nyrkkisääntö on, että sellaiset varat, joita ei kannata käyttää investointeihin yhtiön sisällä, tulisi jakaa omistajille. Näin heille vuorostaan syntyy mahdollisuus etsiä pääomalleen tuottavampaa kohdetta.

Omien osakkeiden ostaminen tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ostaa jo liikkeelle laskettuja osakkeitaan. Sen jälkeen yhtiö mitätöi ne, jolloin jäljelle jäävien omistajien osuus yhtiöstä kasvaa.

Tämä on parhaimmillaan erinomainen tapa lisätä omistajien sijoitusten arvoa. Takaisinostot ovat usein verotehokkaampia kuin osingot. Osingot puolestaan ovat usein tasaisempia ja konkreettisempia, koska ne ovat pankkitilille saapuvaa rahaa.
Teoriassa sijoittajan kannalta ei ole kovin oleellista, jakaako yhtiö pääomaa osinkoina vai takaisinostoina.

&nbsp;
<h2>Loppusanat</h2>
&nbsp;

Oleellista on huomata, että pääoman allokoinnin eri vaihtoehdoista voitonjaon harkitseminen tulee ajankohtaiseksi oikeastaan vasta viimeisenä. Johdon tulisi harkita osinkoja käytännössä vasta silloin, kun muut yhtiön arvoa kasvattavat vaihtoehdot eivät sillä hetkellä kannattavia.

Yhtä viisasten kiveä pääoman allokoinnissa ei tietenkään ole.

Kirjoituksen pointti on, että allokointipäätöksillä voi olla todella suuri merkitys pitkän aikavälin arvonkehityksen kannalta. Tämä korostuu korkoa korolle -efektiä tavoittelevien pitkäjänteisten sijoittajien kohdalla.

Pitkällä aikavälillä johdon onnistuminen näkyy yrityksen arvon nousuna. Pörssikurssin nousu on yhtä arvokasta kuin osinkorahat omistajan pankkitilillä.

Hoitamamme osakerahaston Visio Compounderin salkun keskimääräinen osinkotuotto on vajaan prosentin luokkaa. Myös osingonjakosuhde on verrattain alhainen. Yhtiöidemme kasvunäkymät ovat sen sijaan hyvät. Olemme tilanteeseen erittäin tyytyväisiä, koska uskomme yhtiöillämme olevan sellaiset johtajat, jotka osaavat investoida arvoa luovaan kasvuun viisaasti.

&nbsp;

Antti Aalto

Parhaat osingonmaksajat ovat harvoin parhaita sijoituksia

Sijoittamisessa ja urheilussa on paljon samaa. Yksi yhdistävä tekijä on se, että menestyäkseen pitää rakastaa nimenomaan työntekoa ja prosessia, eikä kärsimättömästi räpiköidä kohti lopputulosta. Menestys on vain prosessin sivutuote.

Lähes kaikilla menestyneillä sijoittajilla on muutama yhteinen tekijä. He rakastavat lukemista ja uuden oppimista. He myös osaavat ottaa oppia omista virheistään ja pystyvät tarvittaessa muuttamaan mielipidettään.
Sijoittajana kehittymiseen on onneksi tietoa ja apua tarjolla kosolti ja se ei parhaimmillaan maksa muuta kuin aikaa ja vaivaa. Saman kehittymisen parissa mekin Visiolla ponnistelemme päivittäin. Tiedostaen, että koskaan ei tule täysin valmista.

Reilu pari vuotta sitten tulimme siihen tulokseen, että uuden rahaston perustaminen palvelisi parhaiten sekä meitä että asiakkaitamme. Nimeksi keksittiin Visio Compounder, koska “compounding”, eli suomeksi korkoa korolle, oli tarkoitus valjastaa rahaston sijoitustoimintaan tehokkaammin kuin koskaan.

Johtava ajatus alusta asti oli yksinkertaisuus. Se tulisi pelaamaan pussiimme kahdella tavalla.
Ensinnäkin, yksinkertainen sijoittaminen johtaa parhaimmillaan erinomaisiin tuloksiin. 

Toiseksi, yksinkertainen strategia on helpompi ymmärtää, joka johtaa siihen, että siihen on helpompi ja mukavampi sitoutua pitkäksi aikaa.

Olemme nähneet sijoitusmaailmassa melkoisen monta monimutkaista ja vaikeasti ymmärrettäviä vipstaakeja täynnä olevia strategioita, jotka eivät sitten lopulta kuitenkaan hyödyttäneet sijoittajia, vaan pikemminkin liikkeeseenlaskijaa. Halusimme jotain aivan päinvastaista.

Käytimme satoja tunteja menestyneiden rahastojen ja sijoittajien tutkimiseen. Luimme kirjoja, elämäkertoja, hyvistä rahastoista kaiken minkä löysimme ja akateemisia tutkimuksiakin. Palkitsevin hetki oli se, kun huomasimme tutkimustyömme osoittavan samaan suuntaan kuin käytännön kokemuksemme ja intuitiomme. Tajusimme, miten iso rooli pitkäaikaisessa osakesijoittamisessa on yhtiön liiketoiminnan laadulla.

Aikaisemmin me Visiolla painotimme sijoitustoiminnassamme hyvin paljon ns. turvamarginaalia, eli etsimme sellaisia osakkeita, joissa arvo suhteessa hintaan on perusteltavissa halvan hinnan kautta.

Sitten perehdyimme historiaan ja menestystarinoihin. Ja ajatuksemme muuttui. Tajusimme, että parempi tapa löytää arvoa on keskittyä yhtiöiden laatuun.

Pitkässä juoksussa kannattavasti kasvava vakavarainen yhtiö on huomattavasti arvokkaampi kuin heikko ja vailla kasvumahdollisuuksia oleva yhtiö, joka aina kriisin tullen joutuu pakon edessä joko turvautumaan omistajiensa kukkaroon osakeannin muodossa, tai tekemään jonkin muun ei-optimaalisen pakkoratkaisun. Olemme vakuuttuneita siitä, että markkinoilta löytyy laatuyhtiöitä, joissa on rutkasti arvoa suhteessa hintaan, vaikka hinta saattaakin ensinäkemältä vaikuttaa kalliilta.

Tämä korostuu nimenomaan pitkäjänteisessä sijoittamisessa. Aika on nimittäin laatuyhtiöiden puolella ja heikkoja yhtiöitä vastaan.

Miten laatu sitten tarkalleen määritellään?

Meille tärkein asia on se, että yhtiöllä tulee olla pysyvä kilpailuetu. Silloin yhtiö täyttää seuraavat kolme kriteeriä.

1) yhtiö pystyy ansaitsemaan sen liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle korkeaa tuottoa
2) yhtiö generoi vahvaa ja tasaista kassavirtaa 
3) yhtiöllä on kasvumahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen

Yhdessä nämä kolme tekijää muodostavat eräänlaisen vauhtipyörän. Korkea pääoman tuotto tarkoittaa lähes aina vahvaa kassavirtaa ja kasvumahdollisuudet saavat yhtiön johdon allokoimaan kassavirrasta merkittävän osan kasvuinvestointeihin. Pysyvän kilpailuedun ansiosta kasvuun sijoitetulle pääomalle saadaan jälleen korkea tuotto, joka investoidaan taas tulevan kasvun luontiin. Tämä vauhtipyörä luo pitkään jatkuessaan omistaja-arvoa kiihtyvällä tahdilla, eli yhtiön arvo kasvaa korkoa korolle -tyyppisesti. Prosessi on erittäin pitkä, mutta harvoinpa huippumenestys helpolla tuleekaan.

Otetaan vielä sama konkreettisten lukujen kanssa. Esimerkkinä toimikoon kuvitteellinen pörssiyhtiö, jonka vuotuinen vapaa kassavirta on 100 miljoonaa euroa vuodessa ja se on nettovelaton. Sen liiketoiminta on niin kannattavaa, että sijoitetun pääoman tuotto on 25 prosenttia. Toimialalla on kasvuvaraa ja yritys haluaa investoida kaiken kassavirtansa kasvuun seuraavan 10 vuoden aikana. Markkinat ovat toki haistaneet hyvän bisneksen ja yhtiö hinnoitellaan Helsingin pörssissä 20 x vapaa kassavirta, eli sen markkina-arvo on 2 miljardia euroa.
Kymmenen vuotta kuluu ja yhtiön kassavirta on jo 930 miljoonaa euroa (100*1,25^10). Samalla valuaatiolla markkina-arvo on paisunut yli 18 miljardiin euroon, eli lähes kymmenkertaiseksi. Puolikkaallakin valuaatiolla yhtiön markkina-arvo olisi lähes viisinkertaisunut. 

Laskelman opetus on se, että sijoittajan saamaa tuottoa määrittää ylivoimaisesti eniten liiketoiminnan tuotto. Valuaation muutokset ovat pitkässä juoksussa vain toisarvoinen tekijä.

Jos laatusijoittaminen on näin yksinkertaista, niin eivätkö kaikki sitten tee sitä? Eivät tee, koska vaikka ajatus on pääpiirteittäin yksinkertainen, ei se tarkoita, että se olisi helppoa. 

Ensimmäinen haaste on ihmisten keskimääräinen kärsivällisyyden puute ja muut käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Haitallisinta on, kun ei malteta olla pitkäjänteisiä sijoittajia ja myydään sijoituksia väärään aikaan pois. Tai hypitään eri sijoitusteemojen perässä sen mukaan, mikä on muodikasta ja missä on “pöhinää”. Tämä kaikki on hyvin inhimillistä, mutta hyvää sijoitusajattelua se ei ole.

Toinen haaste on mutkien oikominen. Monissa tapauksissa kuvitellaan, että analyysi on tehty, kun on löydetty yhtiöitä, joiden tunnusluvut täyttävät laatukriteerit. Useat niistä, kuten korkea pääoman tuotto ja seuraavan vuoden kasvuennuste, on helppo kenen tahansa kaivaa netistä. Monet kvantitatiiviseen analyysiin nojaavat rahastot ja niin sanotut smart-ETF:t tekevät juuri tätä.

Lisäarvon luomiseen tarvitaan kuitenkin enemmän kuin muutamat kaikille julkisesti saatavilla olevat numerot. Ei shakkimestaruuksiakaan voiteta opiskelemalla vain perusteoriat.

Haastavaa on tunnistaa pintapuolisesti laadukkaista yhtiöstä ne, joilla laatukriteerit tulevat suurella todennäköisyydellä pysymään loistavina myös pitkässä juoksussa. Meidän ajattelussamme sen selvittäminen lähtee kilpailuedun ja toimialadynamiikan pohdinnasta. Yhtä kaavaa ei ole. Laadukkaan yrityksen tunnistamiseen tarvitaan paljon kvalitatiivista analyysia, eli suomeksi sanottuna ihmisen suorittamaa ajatustyötä.

Meidän mielestämme laatusijoittamisen hyödyt ja oikeastaan koko syvällisempi ajatus sen takana on kiistaton. Se antaa parhaat mahdollisuudet saavuttaa osakemarkkinoita parempaa tuottoa etenkin pitkällä aikavälillä.

Laatusijoittaminen ei sovi kaikille ja se vaatii kärsivällisyyttä. Pörssin laadukkaimmat yhtiöt harvoin näkyvät nousumarkkinoiden aikana kovimpien nousijoiden listoilla. On paljon hetkiä, jolloin jokin lyhytkestoinen teema toimii paremmin. On hetkiä, jolloin tuntuu liian tylsältä omistaa osaketta, jonka päiväliike ei ole viittä prosenttia. Hyvä puoli kuitenkin on, että laatuyhtiön kassavirta nakuttaa tasaisen varmasti ja täysin riippumatta siitä, mihin suuntaan pörssit milläkin hetkellä ovat menossa.

Pesäero muuhun markkinaan ja ennen kaikkea kuumiin trendiosakkeisiin tehdään laskumarkkinassa ja/tai hitaan talouskasvun aikana. Tällöin vakaa kassavirta ja vahva tase nousevat arvoon arvaamattomaan.

Jos onnistumme pärjäämään laskumarkkinassa paremmin kuin markkinat keskimäärin, silloin ylituottoon riittää, että pysymme markkinan mukana hyvinä aikoina.

Antti Aalto

Ylituottoa laatusijoittamisella ja yksinkertaisuudella

Sijoitusten hyvä tuotto perustuu pitkään aikaväliin ja korkoa korolle -ilmiöön. Kaikki muu on lisävarusteita, mieltymyksiä ja hyvää markkinointia. Sääli, että sen sanominen ääneen ei herätä sitä suurinta innostusta. Jos herättäisi, suomalaisten sijoitustuotot olisivat keskimäärin paljon parempia.

Kolmevuotiaan poikani mielestä hampaiden pesu on tylsää. Sähköhammasharjan ajastin kestää kaksi minuuttia, joka hänen mielessään vaikuttaa ikuisuudelta. Omasta mielestäni lenkkeily on tylsää, mutta peilikuva ja tuoreet verikokeiden tulokset saavat minut silti sitomaan lenkkarin nauhat.

Se, että jokin on tylsää, ei tietenkään aina tarkoita, että se on huonoa. Ja kun puhutaan siitä, miten sijoittamisella oikeasti voi rikastua, myydään valitettavasti kaikkein tylsintä tarinaa. Tarinaa, jonka keskiössä ovat pitkä aikaväli ja korkoa korolle -tuotto. Viikon kuumat sijoitusvinkit ja jännittävät spekulatiiviset yhtiöt maailmanvalloitustarinoineen ovat sivuosassa, elleivät jopa haitaksi, sijoittamisen tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Tylsät tarinat saavat myös harvoin mediatilaa. Jos olet timanttinen sijoitusasiantuntija ja kirjoitat Twitteriin sijoittamisen perusteista tekstin, joka palvelisi suurinta osaa suomalaisista kaikkein parhaiten, saat neljä tykkäystä. Jos olet koululainen, joka osti tuhannella eurolla yhtä osaketta TikTok-vinkin perusteella, twiittaili positionsa live-seurantaa ja kasvatti lopulta omaisuutensa kymmeneen tuhanteen euroon, saat kymmenen tuhatta tykkäystä, neljä tuhatta uutta seuraajaa ja kolme lehtijuttua.

Eikä siinä mitään – on hienoa, että ihmisillä löytyy lisääntyvissä määrin kiinnostusta sijoittamiseen ja hyvä homma, jos omalla sijoitustoiminnalla saa kasvatettua omaisuuttaan. Ylenpalttinen riskinotto ja moni muu mediassa tilaa saava sijoitustyyli on kuitenkin useimpien sijoittajien käsissä negatiivisen odotusarvon sijoittamista, eli rahaa hävitään ennemmin tai myöhemmin.

Äkkirikastumisen odotusarvo sijoittamisessa nimittäin vastaa suunnilleen allekirjoittaneen mahdollisuuksia olla voitolla pokeripöydässä Aki Pyysingiä vastaan 10 000 pelatun käden jälkeen. Sellaista sijoittamista en suosittelisi pahimmalle vihamiehellekään. Mutta kun riittävän moni yrittää, aina joku onnistuu, ja heistä kirjoitetaan hienot otsikot. Se kuitenkin luo vääriä mielikuvia ja pahimmillaan ohjaa ihmisiä pois sellaisesta sijoittamisesta, joka olisi heille paljon sopivampaa. Ja aika harvoin äkkirikastujistakaan tehdään seurantajuttuja kymmenen vuoden päästä. Jos tehtäisiin, nähtäisiin, että useimmilla rahat ovat jossain vaiheessa loppuneet.

Suurin osa haluaa (ja tarvitsee) hyvän ja luotettavan sijoituksen, mahdollisuuden nukkua yönsä rauhassa ja hyvän ymmärryksen siitä, missä rahat ovat sijoitettuna ja miksi.

Se, mistä kannattaa aloittaa, on ottaa sijoittamisen lähtökohdaksi mahdollisimman pitkä aikaväli. Katsoa nyt vaikka 10 vuotta ihan alkuun. Pitkäjänteinen sijoittaminen on varmin ja ainoa tapa siirtää korkoa korolle -ilmiön hyöty Excelistä omalle pankkitilille.

Pankkitilin saldo maksimoidaan sen jälkeen siten, että sijoitetaan korkean tuotto-odotuksen kohteisiin, eli käytännössä osakkeisiin. Siinä piilee riskejä, mutta osakesijoittamisen suurin riski on kokemukseni perusteella sijoittaja itse. Se, että myydään kun tuntuu kurssilaskun keskellä pahalta. Tai viimeistään silloin, kun saa omat takaisin.

Useiden tutkimustenkin mukaan erinomaisesti pitkällä aikavälillä menestyneiden sijoitusrahastojen asiakkaat ovat saaneet rahastosta vain alhaista, jopa negatiivista tuottoa. Tämä ei johdu mistään kummemmasta kuin siitä, että ihmiset tapaavat myydä alhaalla ja ostaa korkealla. Toisin sanoen, ei ymmärretä osakesijoittamisen vaatimaa pitkää aikaväliä, vaan koetaan lyhytaikainen heilunta suurempana riskinä, kuin mitä se on. Ja reagoidaan omiin tunteisiin huonoimmalla mahdollisella tavalla.

Osakesijoittamisen toiseksi suurin riski on se, ettei ylipäätään sijoiteta osakkeisiin. Saavuttamatta jäänyt tuotto on sama asia kuin saavuttamatta jäänyt vaurastuminen. Tylsää ja ärsyttävää, mutta totta. Riittävän pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat, koska länsimaisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa yksityiset yritykset tuppaavat luomaan taloudellista lisäarvoa.

Jos pitkä aikaväli ja osakesijoittaminen omaksutaan, niin vielä on yksi iso kysymys jäljellä. Sijoittaako kaikkiin osakkeisiin, eli ryhdytään indeksisijoittajaksi, vai tavoitellako korkeampaa tuottoa poimimalla osakkeista parhaat.

Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jos joku väittää sellaisen tietävänsä, niin en suosittele kuuntelemaan. Tilastojen valossa indeksisijoittaminen taitaa useimmilla mittareilla viedä voiton, mutta siinäkään ei ole koko totuus. Osa osakepoimijoista on voittanut markkinat pitkälläkin aikavälillä.

Minä ja tiimimme Visiolla uskomme mahdollisuuteen tehdä markkinoita parempaa tuottoa analyysin, kokemuksen ja osaamisen keinoin. Tuottohistoriamme tukee tätä. Se ei ole tae tulevasta, mutta kaikista epätäydellisistä vaihtoehdoista, joita sijoittajan tai tiimin osaamisen arviointiin on olemassa, se on parhaasta päästä kuitenkin.

Kannattaa ainakin tiedostaa se, että ylituoton tavoittelussa on kyse harkitusta riskistä, ei sen ihmeellisemmästä. Onnistumisen hyödyt ovat mielestämme niin suuret, että riski kannattaa ottaa. Esimerkiksi kahden eri rahaston vuosituottoina 6 prosenttia ja 8 prosenttia kuulostavat melko samalta yhden vuoden jälkeen, mutta pitkän ajan kuluessa korkoa korolle -ilmiö tekee erosta huiman. Jos sijoitusaika on esimerkiksi täysi-ikäistymisen ja eläkeiän välillä, niin esimerkiksi 10 000 euron sijoitus täydennettynä 200 euron kuukausisäästöllä päätyy 1,3 miljoonaan euroon 8 prosentin tuotolla ja 6 prosentin tuotolla päädytään vain puoleen siitä.

Me Vision tiimissä olemme sijoittaneet omat henkilökohtaiset rahamme kahteen osakesijoittamiseen keskittyvään rahastoomme ja me emme tyydy indeksituottoon. Haluamme enemmän.

Matka on pitkä ja paikoin tylsäkin. Laskevia markkinoita tulee eikä se kenellekään mukavaa ole, mutta se kuuluu asiaan. Emme tiedä vastauksia suurimpaan osaan kaikista sijoituskysymyksistä, mutta tiedämme jotain osaavamme. Luokassaan maailman kolmanneksi parasta sijoitusrahastoa hoidetaan nimittäin meillä, toimistollamme Helsingin Kalevankadulla. Toinen rahastomme on vielä nuori, mutta sekin osoittaa lupaavia merkkejä indeksejä korkeamman tuoton tekemisestä pitkäjänteisen sijoittamisen keinoin.

Sijoitusneuvoni sinulle, ihan tavallinen sijoittamista harrastava tai pohtiva suomalainen, on seuraava. Unohda sankaritarinat ja syleile tylsyyttä. Hae ahkerasti tietoa, mutta katso muualle, kun näet juttuja vinkeistä. Ne eivät ohjaa sinua pitkäjänteisyyteen. Ajattele sijoittamista pysyvänä osana elämää. Silloin alkaa parhaan sijoitustuloksen vaatima pitkäjänteisyys olla oikealla hehtaarilla.

Jouni Saario

Mihin kannattaa sijoittaa - tylsyyteenkö?

“Tuutin tarina” on minun tarinani yli 30 vuoden opintomatkasta, jonka aikana opiskelijanuorukaisen innostus sijoittamiseen on kehittynyt sijoituspalveluyritykseksi nimeltä Visio. Se on myös konkreettinen tarina korkoa korolle -ilmiön voimasta.

Jaan tarinani siksi, että Vision rahastoihin sijoittamista harkitsevien on mielestäni reilua tietää, keitä me olemme, mitä tavoittelemme ja miksi rahastomme ovat sellaisia kuin ne ovat. Taustojen tietäminen parantaa edellytyksiä arvioida rahastojamme ja tiimiämme sijoittajina. Ne ovat tärkeitä pohdintoja ennen sijoituspäätöstä.

Jo nuorena olin kiinnostunut erilaisista taitopeleistä, kuten sökö, pokeri ja shakki. Pelit tarjosivat mahdollisuuden harjoitella omaa ajattelua mukavassa kontekstissa ja kehittyminen oli palkitsevaa. Isäni työskenteli sijoitusalalla ja kotonamme myös puhuttiin sijoittamisesta. Aloin huomata yhtymäkohtia taitopelien ja sijoittamisen välillä.

&nbsp;
<h3>Sijoitustoimintani alku</h3>
&nbsp;

Ostin ensimmäiset pörssiosakkeeni jo nuorella iällä, mutta sijoitustoimintani lähti laajemmin liikkeelle, kun aloitin opiskelut kauppakorkeakoulussa 80-luvulla. Olin opintojeni ohessa töissä ruokakaupassa ja säästin palkoistani 30,000 markkaa, eli nykyisessä valuutassa 5,000 euroa. Kaverini ostelivat autoja, mutta minä perustin säästöilläni sijoitusyhtiön vuonna 1988. Sama yhtiö on edelleen olemassa.

Opiskelujen jälkeen aloitin työurani 90-luvulla ja se jatkui salkunhoitotehtävissä instituutiosijoittajien palveluksessa aina vuoteen 2000 saakka. Ammattisijoittajien maailma oli hyvä näköalapaikka sijoittamisen eri tapoihin ja tyylilajeihin hyvine ja huonoine puolineen. Tärkein oppini tästä vaiheesta uraani oli se, etten ikinä tullut sinuiksi indeksisijoittamisen kanssa. Vaikka se onkin kohtuullisen hyvä ja kustannustehokas tapa sijoittaa, ei mielestäni kuitenkaan ole optimaalista sijoittaa johonkin vain siksi, että muutkin siihen sijoittavat. Uskon, että parempiin yksittäisiin sijoituksiin ja parempaan salkkukokonaisuuteen päästään analyysin keinoin. Vapaus tehdä oman näköistä sijoittamista oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähdin yrittäjäksi.

&nbsp;
<h3>Yrittäjäksi ryhtyminen</h3>
&nbsp;

2000-luvun taitteessa teknologiaosakkeiden hinnat olivat pilvissä. Kaikilla yrityksillä ei ollut edes liikevaihtoa, mutta vetävä nimi ja kohtuullinenkin tarina listalleottoesitteessä riittivät hurjiin arvostuksiin. Jonot pankkiiriliikkeiden ovilla kasvoivat. Samoihin aikoihin lähdin yrittäjäksi perustamaan Avenir Rahastoyhtiötä. Saimme mukaan mm. ruotsalaisen Brummer &amp; Partners -sijoitusyhtiön ja muitakin suursijoittajia. Sijoitustoiminta alkoi joulukuussa 2000.

Sijoitusstrategiaamme kuvasi hyvin se, että saavutimme esimerkiksi vuonna 2001 erinomaisen, yli 15 % tuoton. Sijoitimme kohtuullisesti arvostettuihin arvo-osakkeisiin ja suojasimme salkkuamme korkeasti arvostettujen teknologiaindeksien johdannaisilla. Massoja ja indeksejä seuraamalla meidän olisi käynyt merkittävästi heikommin, sillä samana vuonna Helsingin pörssin HEX-yleisindeksi laski n. 30 %. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää jokainen rivi salkussa ja pohtia, mihin tuotto-odotus perustuu. Sopulilauman peesailu ei ole mielestäni aitoa sijoittajan työtä, jota on viime kädessä allokoida pääomia hyvän tuotto-odotuksen sijoituksiin riskit huomioiden. Vaikka Avenir oli hieno yhtiö ja meillä oli upea porukka hommissa, koin että halusin perustaa oman yhtiön, joka pystyisi sijoittamaan joustavammin eri omaisuusluokkiin tuotto-odotusten ollessa riittävän hyviä. Tämä pohdinta johti Vision perustamiseen vuoden 2009 lopussa.

&nbsp;
<h3>Vision synty</h3>
&nbsp;

Vision johtavana ideana oli halu rakentaa mahdollisimman joustava strategia aktiiviseen ja näkemykselliseen sijoittamiseen erilaisissa markkinaolosuhteissa. Rahastomuotoiseen yhtiöön päädyin siksi, että katsoin siten pystyväni sijoittamaan omien pääomieni lisäksi helposti myös muiden ihmisten rahoja. Tällöin asiakkaat saavat tismalleen saman salkun kuin itselläni, eli konsepti on silloin joustava ja avoin. Rahasto on myös verotehokas tapa sijoittaa, koska se ei maksa myyntivoitoista veroa. Näin säästetyt rahat jäävät rahastoon kerryttämään korkoa korolle sijoittajan hyväksi.

Rahaston nimeksi valikoitui Visio Allocator, koska se mielestäni kuvaa hyvin tapaamme tehdä sijoituksia rahaston sisällä. “Allokaattorin” tavoin allokoimme rahaston pääomia siten, että ne ovat jatkuvasti hyvän tuotto-odotuksen sijoituksissa muodostaen samalla järkevän kokonaisuuden. Allocator aloitti sijoitustoimintansa huhtikuussa 2010 ja se jatkaa toimintaansa samalla nimellä ja samalla strategialla tänäkin päivänä. Viime kesänä Allocator pääsi kansainvälisissä vertailuissa 10 vuoden tuottohistorian kategoriaan. Se on siitä asti ollut verrokkiryhmässään maailman kymmenen parhaan rahaston joukossa.

Toinen rahastomme Visio Compounder aloitti toimintansa vuoden 2020 alusta. Siitä vastaavat tiimikaverini Antti Aalto ja Jouni Saario. Itse olen käytännössä sparraajan roolissa, kun keskustelemme markkinoista ja Compounderin osakevalinnoista. Uusi rahasto on Visiolle hieno kehitysaskel ja iloksemme sen strategia kesti koronan aiheuttaman myrskyn sijoitusmarkkinoilla hienosti. Itselleni Compounder edustaa Vision nuoremman polven esiinmarssia ja vastuunkantoa yhteisestä yhtiöstämme ja asiakkaistamme. Compounder tarjoaa keinon tavoitella osakemarkkinoita korkeampaa tuottoa. Se tehdään sijoittamalla pitkäjänteisesti ja vain erittäin tarkasti valittuihin yhtiöihin.

&nbsp;
<h3>Korkoa korolle</h3>
&nbsp;

Palaan lopuksi vielä korkoa korolle -teemaan, koska se on sijoittamisen tärkein yksittäinen asia. Siitä puhuttaessa on olennaista ymmärtää, että keskimääräisellä vuosittaisella tuotolla on suuri merkitys sijoittajan pitkän aikavälin tuoton kannalta. Prosentin tai kahden ero tuotossa yhden vuoden aikana ei kuulosta kovin dramaattiselta, mutta pitkällä aikavälillä se kertautuu eksponentiaalisesti. Siitä syystä indeksituottoja korkeampaa tuottoa kannattaa tavoitella.

Ruokakaupasta 80-luvulla tienatut kesätyörahani satakertaistuivat vuoteen 2011 tultaessa, vaikka nostin yhtiöstä osinkojakin. Indeksejä korkeampi tuotto pitkällä aikavälillä, joka tässä vaiheessa oli jo yli 20 vuotta, voimisti korkoa korolle -ilmiön vaikutusta. Pääoman satakertaistuminen 22 vuodessa tarkoittaa keskimäärin noin 23 % vuosituottoa. Vuodesta 2011 tähän päivään sijoitusyhtiöni on saanut myös yritystoimintaani sisältyviä osinkoja ja keskimääräinen vuosituotto on ollut kasvaneesta pääomasta johtuen alhaisempi, mutta silti sen pääoma on edelleen monikymmenkertaistunut.

&nbsp;
<h3>Loppusanat</h3>
&nbsp;

Toivon, että tarinani kannustaa mahdollisimman monia pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Osakesijoittamisessa alati läsnä oleva riski pienenee merkittävästi, mikäli sijoittaja aidosti sitoutuu pitkäjänteisyyteen.

Minun ja ympärilläni olevan tiimin kokemus ja osaaminen ovat kaikkien hyödynnettävissä Vision rahastojen kautta. Olemme itse perheinemme rahastojemme merkittäviä asiakkaita, joten meidän tapauksessamme sijoittaminen on kirjaimellisesti kanssasijoittamista.

&nbsp;

Petri Tuutti

Tuutin tarina ja Vision synty

Lue ja tutustu ajatuksiimme

Vision Artikkelit & Mediassa

<p>Evästeiden avulla keräämme tietoa sivustojemme ja asiakkaidemme sivustojen käytöstä. Voit hyväksyä evästeet klikkamalla &#8220;Hyväksy&#8221;</p>


screenshot-2021-05-01-at-13-54-02

Arvopaperi

"Algoritmi pärjää osakemarkkinoilla usein paremmin kuin ahkera osakepoimija – Onko myyttisten sijoitusgurujen aika ohi?"

English

Vision Comments In the security

nimeton-malli-3

Nimetön malli (3)

visio-kuva-sijoittajakirje

Visio kuva sijoittajakirje

<p>&#8220;Algoritmi pärjää osakemarkkinoilla usein paremmin kuin ahkera osakepoimija – Onko myyttisten sijoitusgurujen aika ohi?&#8221;</p>
<p><span style="text-decoration: underline;"><a href="https://www.arvopaperi.fi/uutiset/algoritmi-parjaa-osakemarkkinoilla-usein-paremmin-kuin-ahkera-osakepoimija-onko-myyttisten-sijoitusgurujen-aika-ohi/17d0016d-a79f-4d17-9c93-fc0fdd7eeb9d">Lue koko juttu Arvopaperissa</a></span></p>
