Tuutin tarina ja Vision synty

“Tuutin tarina” on minun tarinani yli 30 vuoden opintomatkasta, jonka aikana opiskelijanuorukaisen innostus sijoittamiseen on kehittynyt sijoituspalveluyritykseksi nimeltä Visio. Se on myös konkreettinen tarina korkoa korolle -ilmiön voimasta.

Jaan tarinani siksi, että Vision rahastoihin sijoittamista harkitsevien on mielestäni reilua tietää, keitä me olemme, mitä tavoittelemme ja miksi rahastomme ovat sellaisia kuin ne ovat. Taustojen tietäminen parantaa edellytyksiä arvioida rahastojamme ja tiimiämme sijoittajina. Ne ovat tärkeitä pohdintoja ennen sijoituspäätöstä.

Jo nuorena olin kiinnostunut erilaisista taitopeleistä, kuten sökö, pokeri ja shakki. Pelit tarjosivat mahdollisuuden harjoitella omaa ajattelua mukavassa kontekstissa ja kehittyminen oli palkitsevaa. Isäni työskenteli sijoitusalalla ja kotonamme myös puhuttiin sijoittamisesta. Aloin huomata yhtymäkohtia taitopelien ja sijoittamisen välillä.

 

Sijoitustoimintani alku

 

Ostin ensimmäiset pörssiosakkeeni jo nuorella iällä, mutta sijoitustoimintani lähti laajemmin liikkeelle, kun aloitin opiskelut kauppakorkeakoulussa 80-luvulla. Olin opintojeni ohessa töissä ruokakaupassa ja säästin palkoistani 30,000 markkaa, eli nykyisessä valuutassa 5,000 euroa. Kaverini ostelivat autoja, mutta minä perustin säästöilläni sijoitusyhtiön vuonna 1988. Sama yhtiö on edelleen olemassa.

Opiskelujen jälkeen aloitin työurani 90-luvulla ja se jatkui salkunhoitotehtävissä instituutiosijoittajien palveluksessa aina vuoteen 2000 saakka. Ammattisijoittajien maailma oli hyvä näköalapaikka sijoittamisen eri tapoihin ja tyylilajeihin hyvine ja huonoine puolineen. Tärkein oppini tästä vaiheesta uraani oli se, etten ikinä tullut sinuiksi indeksisijoittamisen kanssa. Vaikka se onkin kohtuullisen hyvä ja kustannustehokas tapa sijoittaa, ei mielestäni kuitenkaan ole optimaalista sijoittaa johonkin vain siksi, että muutkin siihen sijoittavat. Uskon, että parempiin yksittäisiin sijoituksiin ja parempaan salkkukokonaisuuteen päästään analyysin keinoin. Vapaus tehdä oman näköistä sijoittamista oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähdin yrittäjäksi.

 

Yrittäjäksi ryhtyminen

 

2000-luvun taitteessa teknologiaosakkeiden hinnat olivat pilvissä. Kaikilla yrityksillä ei ollut edes liikevaihtoa, mutta vetävä nimi ja kohtuullinenkin tarina listalleottoesitteessä riittivät hurjiin arvostuksiin. Jonot pankkiiriliikkeiden ovilla kasvoivat. Samoihin aikoihin lähdin yrittäjäksi perustamaan Avenir Rahastoyhtiötä. Saimme mukaan mm. ruotsalaisen Brummer & Partners -sijoitusyhtiön ja muitakin suursijoittajia. Sijoitustoiminta alkoi joulukuussa 2000.

Sijoitusstrategiaamme kuvasi hyvin se, että saavutimme esimerkiksi vuonna 2001 erinomaisen, yli 15 % tuoton. Sijoitimme kohtuullisesti arvostettuihin arvo-osakkeisiin ja suojasimme salkkuamme korkeasti arvostettujen teknologiaindeksien johdannaisilla. Massoja ja indeksejä seuraamalla meidän olisi käynyt merkittävästi heikommin, sillä samana vuonna Helsingin pörssin HEX-yleisindeksi laski n. 30 %. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää jokainen rivi salkussa ja pohtia, mihin tuotto-odotus perustuu. Sopulilauman peesailu ei ole mielestäni aitoa sijoittajan työtä, jota on viime kädessä allokoida pääomia hyvän tuotto-odotuksen sijoituksiin riskit huomioiden. Vaikka Avenir oli hieno yhtiö ja meillä oli upea porukka hommissa, koin että halusin perustaa oman yhtiön, joka pystyisi sijoittamaan joustavammin eri omaisuusluokkiin tuotto-odotusten ollessa riittävän hyviä. Tämä pohdinta johti Vision perustamiseen vuoden 2009 lopussa.

 

Vision synty

 

Vision johtavana ideana oli halu rakentaa mahdollisimman joustava strategia aktiiviseen ja näkemykselliseen sijoittamiseen erilaisissa markkinaolosuhteissa. Rahastomuotoiseen yhtiöön päädyin siksi, että katsoin siten pystyväni sijoittamaan omien pääomieni lisäksi helposti myös muiden ihmisten rahoja. Tällöin asiakkaat saavat tismalleen saman salkun kuin itselläni, eli konsepti on silloin joustava ja avoin. Rahasto on myös verotehokas tapa sijoittaa, koska se ei maksa myyntivoitoista veroa. Näin säästetyt rahat jäävät rahastoon kerryttämään korkoa korolle sijoittajan hyväksi.

Rahaston nimeksi valikoitui Visio Allocator, koska se mielestäni kuvaa hyvin tapaamme tehdä sijoituksia rahaston sisällä. “Allokaattorin” tavoin allokoimme rahaston pääomia siten, että ne ovat jatkuvasti hyvän tuotto-odotuksen sijoituksissa muodostaen samalla järkevän kokonaisuuden. Allocator aloitti sijoitustoimintansa huhtikuussa 2010 ja se jatkaa toimintaansa samalla nimellä ja samalla strategialla tänäkin päivänä. Viime kesänä Allocator pääsi kansainvälisissä vertailuissa 10 vuoden tuottohistorian kategoriaan. Se on siitä asti ollut verrokkiryhmässään maailman kymmenen parhaan rahaston joukossa.

Toinen rahastomme Visio Compounder aloitti toimintansa vuoden 2020 alusta. Siitä vastaavat tiimikaverini Antti Aalto ja Jouni Saario. Itse olen käytännössä sparraajan roolissa, kun keskustelemme markkinoista ja Compounderin osakevalinnoista. Uusi rahasto on Visiolle hieno kehitysaskel ja iloksemme sen strategia kesti koronan aiheuttaman myrskyn sijoitusmarkkinoilla hienosti. Itselleni Compounder edustaa Vision nuoremman polven esiinmarssia ja vastuunkantoa yhteisestä yhtiöstämme ja asiakkaistamme. Compounder tarjoaa keinon tavoitella osakemarkkinoita korkeampaa tuottoa. Se tehdään sijoittamalla pitkäjänteisesti ja vain erittäin tarkasti valittuihin yhtiöihin.

 

Korkoa korolle

 

Palaan lopuksi vielä korkoa korolle -teemaan, koska se on sijoittamisen tärkein yksittäinen asia. Siitä puhuttaessa on olennaista ymmärtää, että keskimääräisellä vuosittaisella tuotolla on suuri merkitys sijoittajan pitkän aikavälin tuoton kannalta. Prosentin tai kahden ero tuotossa yhden vuoden aikana ei kuulosta kovin dramaattiselta, mutta pitkällä aikavälillä se kertautuu eksponentiaalisesti. Siitä syystä indeksituottoja korkeampaa tuottoa kannattaa tavoitella.

Ruokakaupasta 80-luvulla tienatut kesätyörahani satakertaistuivat vuoteen 2011 tultaessa, vaikka nostin yhtiöstä osinkojakin. Indeksejä korkeampi tuotto pitkällä aikavälillä, joka tässä vaiheessa oli jo yli 20 vuotta, voimisti korkoa korolle -ilmiön vaikutusta. Pääoman satakertaistuminen 22 vuodessa tarkoittaa keskimäärin noin 23 % vuosituottoa. Vuodesta 2011 tähän päivään sijoitusyhtiöni on saanut myös yritystoimintaani sisältyviä osinkoja ja keskimääräinen vuosituotto on ollut kasvaneesta pääomasta johtuen alhaisempi, mutta silti sen pääoma on edelleen monikymmenkertaistunut.

 

Loppusanat

 

Toivon, että tarinani kannustaa mahdollisimman monia pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Osakesijoittamisessa alati läsnä oleva riski pienenee merkittävästi, mikäli sijoittaja aidosti sitoutuu pitkäjänteisyyteen.

Minun ja ympärilläni olevan tiimin kokemus ja osaaminen ovat kaikkien hyödynnettävissä Vision rahastojen kautta. Olemme itse perheinemme rahastojemme merkittäviä asiakkaita, joten meidän tapauksessamme sijoittaminen on kirjaimellisesti kanssasijoittamista.

 

Petri Tuutti

Viimeisimmät blogimerkinnät

Parhaat osingonmaksajat ovat harvoin parhaita sijoituksia

Tapasin taannoin vanhan ystäväni lukioajoilta. Juttelimme osakkeista. Kaverini tiedusteli, olisiko näin nollakorkoaikana oikea hetki sijoittaa hyviin osingonmaksajiin kuten Sampoon. Olisiko minulla jotain muita osinkovinkkejä?
Lue lisää...

Ylituottoa laatusijoittamisella ja yksinkertaisuudella

Sijoittamisessa ja urheilussa on paljon samaa. Yksi yhdistävä tekijä on se, että menestyäkseen pitää rakastaa nimenomaan työntekoa ja prosessia, eikä kärsimättömästi räpiköidä kohti lopputulosta. Menestys on vain prosessin sivutuote.
Lue lisää...
Katso kaikki blogimerkinnät...