The Outsiders

William Thorndiken kirja “The Outsiders: Eight Unconventional CEOs and Their Radically Rational Blueprint for Success” tarkastelee kahdeksaa erilaista yritysjohtajaa ja heidän menestyksensä salaisuuksia. Kirja sisältää mielestämme arvokkaita opetuksia ja neuvoja kaikille, jotka haluavat menestyä sijoittajana tai liike-elämässä.

Törmäsimme kirjaan aikoinaan artikkelissa, johon oli kerätty Warren Buffettin lukusuosituksia. Myös Buffett itse poimi kirjan yhtiönsä Berkshire Hathawayn vuoden 2012 vuosikertomukseen. Kirja on helppolukuinen, kevyt ja tarjoaa arvokkaita (ja samalla yksinkertaisia) oppeja niin sijoittajille, yritysjohtajille kuin yrittäjillekin. Omistaja-arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä on kirjan kantava teema.

Thorndike tarkastelee kahdeksaa omalla poikkeuksellisella tavallaan menestynyttä yritysjohtajaa. Päähenkilöinä ovat mm. Tom Murphy (Capital Cities/ABC), Katherine Graham (Washington Post) ja Henry Singleton (Teledyne Technologies).

Mielenkiintoista on, että yksikään näistä menestyjistä ei vaikuta tyypilliseltä nykyajan mediaseksikkäältä karismaattiselta visionääriltä. Sen sijaan he muistuttavat enemmän yrittäjiä, jotka ovat pragmaattisia, joustavia, opportunistisia, säästäväisiä ja kärsivällisiä. Toisin sanoen he ajattelivat yhtiöistään kuten pitkäjänteiset omistajat. He toivat yritysmaailmaan uuden tavan ajatella ja pitivät tärkeimpänä tehtävänään pääoman allokointia.

Kirjassa on useita esimerkkejä siitä, miten he onnistuivat luomaan poikkeuksellisia menestystarinoita. Yli 20 vuoden ajanjaksolla näiden kahdeksan yritysjohtajan luotsaamat yhtiöt tuottivat yli 20 kertaa enemmän kuin S&P 500 -indeksi ja yli seitsemän kertaa enemmän kuin samojen toimialojen verrokkiyhtiöt samalla ajanjaksolla.

Kirja korostaa pääoman allokoinnin tärkeyttä, mutta mitä sillä tarkoitetaan?

Hieman yleistäen yritysjohtajalla on yleensä kaksi perustehtävää ylitse muiden: (1) operatiivinen johto, eli pitää huolta siitä, että liiketoiminta pyörii mahdollisimman tehokkaasti, sujuvasti ja tuottavasti (kassavirran ja tuottojen optimointi) ja (2) liiketoiminnan tuottamien käteisvarojen käyttäminen, eli pääoman allokointi.

Vain ani harvat johtajat onnistuvat molemmissa ja etenkin optimaalinen pääomien allokointi on haastavaa. Kirja perustelee tätä sillä, että suurin osa johtajista löytää tiensä yhtiön huipulle sellaista reittiä, jossa pääoman allokointiosaamisella ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä. Esimerkiksi rahoitus- ja talouspuolen taustat eivät yksin ole tae kyvykkäästä pääoman allokoijasta.

Kun liiketoiminta on tervettä ja tuottaa kassavirtaa, on johdolla lähtökohtaisesti viisi perusvaihtoehtoa pääomien allokointiin: (1) sijoittaa ne takaisin yrityksen liiketoimintaan, (2) ostaa muita yrityksiä, (3) maksaa omistajille osinkoja, (4) maksaa velkaa pois tai (5) ostaa yhtiön omia osakkeita.

Thorndike esittää, että kirjaan valitut kahdeksan “Outsideria” ymmärsivät, että pääoman allokointi on heidän tärkein tehtävänsä. He myös omistautuivat kasvattamaan yhtiöidensä arvoa pitkällä aikavälillä ja fokusoivat kassavirtaan kirjanpidollisen tuloksen sijaan. Lisäksi he pitivät yrityksissään hajautettuja organisaatiorakenteita mahdollistaakseen sisäisen yrittäjyyden ja tehokkuuden.

Yksi keskeinen esimerkki taitavasta pääoman allokoijasta ja yritysjohtajasta on Teledyne Technologiesin Henry Singleton. Teledyne oli yksi viime vuosisadan menestyneimmistä monialayrityksistä. Se tuotti omistajilleen 20 prosentin vuotuisen tuoton vuosina 1963–1990 (osake 137-kertaistui). Samaan aikaan sijoitus S&P 500 -indeksiin olisi kahdeksankertaistunut.

Thorndike tarjoaa Singletonin ”salaisuudeksi” aggressiivista mutta viisasta pääoman allokointia. Osakkeen arvostuksen ollessa (Singletonin mielestä) korkea, hän laski liikkeelle uusia osakkeita yritysostoja varten. Esimerkiksi vuodesta 1961 vuoteen 1971 osakkeiden määrä kasvoi 0,4 miljoonasta 6,6 miljoonaan. Osakekohtainen tulos (EPS) kasvoi samana ajanjaksona 0,13 dollarista 8,55 dollariin. Kun osake oli halpa, hän osti niitä markkinoilta. Vuodesta 1971 vuoteen 1984 osakkeiden määrä laski 6,6 miljoonasta 0,4 miljoonaan. Tällä välin EPS kasvoi 8,55 dollarista 353,34 dollariin osittain osakkeiden määrän laskun seurauksena.

Pohjatyö kirjalle kesti kahdeksan vuotta ja se näkyy laadukkaassa lopputuloksessa.

Mielestämme kirjasta on hyötyä sijoittajalle, yritysjohtajalle ja yrittäjälle. Sijoittajalle kirja tarjoaa paremmat valmiudet arvioida ja löytää sellaisia yhtiöitä, joiden johtajat ajattelevat kuten omistajat. Yritysjohtajille ja yrittäjille kirja tarjoaa hyviä ajatuksia eri vaihtoehdoista ja antaa uudenlaisia työkaluja menestyksekkäälle päätöksenteolle.

The Wall Street Journal mainitsi, että useat nykypäivän aktivistisijoittajat ovat käyttäneet teosta eräänlaisena pelikirjanaan, ja se on helppo uskoa. Kirjailija itse oli sitä mieltä, että parhaiten kirja palvelee pitkäaikaista sijoittajaa, jonka salkku koostuu suhteellisen pienestä määrästä yksittäisiä osakkeita.

Viimeisimmät blogimerkinnät

Compounder

Lue lisää...

Allocator

Lue lisää...
Katso kaikki blogimerkinnät...