Mihin kannattaa sijoittaa - tylsyyteenkö?

Sijoitusten hyvä tuotto perustuu pitkään aikaväliin ja korkoa korolle -ilmiöön. Kaikki muu on lisävarusteita, mieltymyksiä ja hyvää markkinointia. Sääli, että sen sanominen ääneen ei herätä sitä suurinta innostusta. Jos herättäisi, suomalaisten sijoitustuotot olisivat keskimäärin paljon parempia.

Kolmevuotiaan poikani mielestä hampaiden pesu on tylsää. Sähköhammasharjan ajastin kestää kaksi minuuttia, joka hänen mielessään vaikuttaa ikuisuudelta. Omasta mielestäni lenkkeily on tylsää, mutta peilikuva ja tuoreet verikokeiden tulokset saavat minut silti sitomaan lenkkarin nauhat.

Se, että jokin on tylsää, ei tietenkään aina tarkoita, että se on huonoa. Ja kun puhutaan siitä, miten sijoittamisella oikeasti voi rikastua, myydään valitettavasti kaikkein tylsintä tarinaa. Tarinaa, jonka keskiössä ovat pitkä aikaväli ja korkoa korolle -tuotto. Viikon kuumat sijoitusvinkit ja jännittävät spekulatiiviset yhtiöt maailmanvalloitustarinoineen ovat sivuosassa, elleivät jopa haitaksi, sijoittamisen tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Tylsät tarinat saavat myös harvoin mediatilaa. Jos olet timanttinen sijoitusasiantuntija ja kirjoitat Twitteriin sijoittamisen perusteista tekstin, joka palvelisi suurinta osaa suomalaisista kaikkein parhaiten, saat neljä tykkäystä. Jos olet koululainen, joka osti tuhannella eurolla yhtä osaketta TikTok-vinkin perusteella, twiittaili positionsa live-seurantaa ja kasvatti lopulta omaisuutensa kymmeneen tuhanteen euroon, saat kymmenen tuhatta tykkäystä, neljä tuhatta uutta seuraajaa ja kolme lehtijuttua.

Eikä siinä mitään – on hienoa, että ihmisillä löytyy lisääntyvissä määrin kiinnostusta sijoittamiseen ja hyvä homma, jos omalla sijoitustoiminnalla saa kasvatettua omaisuuttaan. Ylenpalttinen riskinotto ja moni muu mediassa tilaa saava sijoitustyyli on kuitenkin useimpien sijoittajien käsissä negatiivisen odotusarvon sijoittamista, eli rahaa hävitään ennemmin tai myöhemmin.

Äkkirikastumisen odotusarvo sijoittamisessa nimittäin vastaa suunnilleen allekirjoittaneen mahdollisuuksia olla voitolla pokeripöydässä Aki Pyysingiä vastaan 10 000 pelatun käden jälkeen. Sellaista sijoittamista en suosittelisi pahimmalle vihamiehellekään. Mutta kun riittävän moni yrittää, aina joku onnistuu, ja heistä kirjoitetaan hienot otsikot. Se kuitenkin luo vääriä mielikuvia ja pahimmillaan ohjaa ihmisiä pois sellaisesta sijoittamisesta, joka olisi heille paljon sopivampaa. Ja aika harvoin äkkirikastujistakaan tehdään seurantajuttuja kymmenen vuoden päästä. Jos tehtäisiin, nähtäisiin, että useimmilla rahat ovat jossain vaiheessa loppuneet.

Suurin osa haluaa (ja tarvitsee) hyvän ja luotettavan sijoituksen, mahdollisuuden nukkua yönsä rauhassa ja hyvän ymmärryksen siitä, missä rahat ovat sijoitettuna ja miksi.

Se, mistä kannattaa aloittaa, on ottaa sijoittamisen lähtökohdaksi mahdollisimman pitkä aikaväli. Katsoa nyt vaikka 10 vuotta ihan alkuun. Pitkäjänteinen sijoittaminen on varmin ja ainoa tapa siirtää korkoa korolle -ilmiön hyöty Excelistä omalle pankkitilille.

Pankkitilin saldo maksimoidaan sen jälkeen siten, että sijoitetaan korkean tuotto-odotuksen kohteisiin, eli käytännössä osakkeisiin. Siinä piilee riskejä, mutta osakesijoittamisen suurin riski on kokemukseni perusteella sijoittaja itse. Se, että myydään kun tuntuu kurssilaskun keskellä pahalta. Tai viimeistään silloin, kun saa omat takaisin.

Useiden tutkimustenkin mukaan erinomaisesti pitkällä aikavälillä menestyneiden sijoitusrahastojen asiakkaat ovat saaneet rahastosta vain alhaista, jopa negatiivista tuottoa. Tämä ei johdu mistään kummemmasta kuin siitä, että ihmiset tapaavat myydä alhaalla ja ostaa korkealla. Toisin sanoen, ei ymmärretä osakesijoittamisen vaatimaa pitkää aikaväliä, vaan koetaan lyhytaikainen heilunta suurempana riskinä, kuin mitä se on. Ja reagoidaan omiin tunteisiin huonoimmalla mahdollisella tavalla.

Osakesijoittamisen toiseksi suurin riski on se, ettei ylipäätään sijoiteta osakkeisiin. Saavuttamatta jäänyt tuotto on sama asia kuin saavuttamatta jäänyt vaurastuminen. Tylsää ja ärsyttävää, mutta totta. Riittävän pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat, koska länsimaisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa yksityiset yritykset tuppaavat luomaan taloudellista lisäarvoa.

Jos pitkä aikaväli ja osakesijoittaminen omaksutaan, niin vielä on yksi iso kysymys jäljellä. Sijoittaako kaikkiin osakkeisiin, eli ryhdytään indeksisijoittajaksi, vai tavoitellako korkeampaa tuottoa poimimalla osakkeista parhaat.

Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jos joku väittää sellaisen tietävänsä, niin en suosittele kuuntelemaan. Tilastojen valossa indeksisijoittaminen taitaa useimmilla mittareilla viedä voiton, mutta siinäkään ei ole koko totuus. Osa osakepoimijoista on voittanut markkinat pitkälläkin aikavälillä.

Minä ja tiimimme Visiolla uskomme mahdollisuuteen tehdä markkinoita parempaa tuottoa analyysin, kokemuksen ja osaamisen keinoin. Tuottohistoriamme tukee tätä. Se ei ole tae tulevasta, mutta kaikista epätäydellisistä vaihtoehdoista, joita sijoittajan tai tiimin osaamisen arviointiin on olemassa, se on parhaasta päästä kuitenkin.

Kannattaa ainakin tiedostaa se, että ylituoton tavoittelussa on kyse harkitusta riskistä, ei sen ihmeellisemmästä. Onnistumisen hyödyt ovat mielestämme niin suuret, että riski kannattaa ottaa. Esimerkiksi kahden eri rahaston vuosituottoina 6 prosenttia ja 8 prosenttia kuulostavat melko samalta yhden vuoden jälkeen, mutta pitkän ajan kuluessa korkoa korolle -ilmiö tekee erosta huiman. Jos sijoitusaika on esimerkiksi täysi-ikäistymisen ja eläkeiän välillä, niin esimerkiksi 10 000 euron sijoitus täydennettynä 200 euron kuukausisäästöllä päätyy 1,3 miljoonaan euroon 8 prosentin tuotolla ja 6 prosentin tuotolla päädytään vain puoleen siitä.

Me Vision tiimissä olemme sijoittaneet omat henkilökohtaiset rahamme kahteen osakesijoittamiseen keskittyvään rahastoomme ja me emme tyydy indeksituottoon. Haluamme enemmän.

Matka on pitkä ja paikoin tylsäkin. Laskevia markkinoita tulee eikä se kenellekään mukavaa ole, mutta se kuuluu asiaan. Emme tiedä vastauksia suurimpaan osaan kaikista sijoituskysymyksistä, mutta tiedämme jotain osaavamme. Luokassaan maailman kolmanneksi parasta sijoitusrahastoa hoidetaan nimittäin meillä, toimistollamme Helsingin Kalevankadulla. Toinen rahastomme on vielä nuori, mutta sekin osoittaa lupaavia merkkejä indeksejä korkeamman tuoton tekemisestä pitkäjänteisen sijoittamisen keinoin.

Sijoitusneuvoni sinulle, ihan tavallinen sijoittamista harrastava tai pohtiva suomalainen, on seuraava. Unohda sankaritarinat ja syleile tylsyyttä. Hae ahkerasti tietoa, mutta katso muualle, kun näet juttuja vinkeistä. Ne eivät ohjaa sinua pitkäjänteisyyteen. Ajattele sijoittamista pysyvänä osana elämää. Silloin alkaa parhaan sijoitustuloksen vaatima pitkäjänteisyys olla oikealla hehtaarilla.

Jouni Saario

Viimeisimmät blogimerkinnät

Ylituottoa laatusijoittamisella ja yksinkertaisuudella

Sijoittamisessa ja urheilussa on paljon samaa. Yksi yhdistävä tekijä on se, että menestyäkseen pitää rakastaa nimenomaan työntekoa ja prosessia, eikä kärsimättömästi räpiköidä kohti lopputulosta. Menestys on vain prosessin sivutuote.
Lue lisää...

Tuutin tarina ja Vision synty

“Tuutin tarina” on Petri Tuutin tarina yli 30 vuoden opintomatkasta, jonka aikana opiskelijanuorukaisen innostus sijoittamiseen on kehittynyt sijoituspalveluyritykseksi nimeltä Visio. Se on myös konkreettinen tarina korkoa korolle -ilmiön voimasta.
Lue lisää...
Katso kaikki blogimerkinnät...