Parhaat osingonmaksajat eivät useinkaan ole hyviä sijoituksia

Tapasin taannoin vanhan ystäväni lukioajoilta. Juttelimme osakkeista. Kaverini tiedusteli, olisiko oikea hetki sijoittaa hyviin osingonmaksajiin kuten Sampoon. Olisiko minulla jotain muita osinkovinkkejä tai vaikka lista hyvistä osingonmaksajista.

Ei ollut ensimmäinen kerta, kun löysin itseni osinkojen ympärillä pyörivästä sijoituskeskustelusta. Päätin sillä hetkellä kirjoittaa yhdestä liike-elämän tärkeimmistä asioista, eli pääoman allokoinnista. Sen yksi komponentti on osingot, jotka niin usein virheellisesti mielletään itsetarkoitukseksi.

Osingot lienee yksi väärinymmärretyimmistä asioista koko kotimaisessa talous- ja sijoituskeskustelussa. Sijoittajien fokus tuppaa usein kiinnittymään ensin osinkoon. Hyvä osingonmaksaja mielletään automaattisesti laadukkaaksi yhtiöksi ja hyväksi sijoitukseksi. ”Parhaat osingonmaksajat” -listoja näkee lehdissäkin tämän tästä.

Huolestuttavaa on, että osa pörssiyhtiöidenkään johtajistakaan ei tunnu ymmärtävän, mikä osinkojen rooli oikeasti on. Mielestäni moni suomalainen yhtiö jopa käyttää osinkoa ”markkinointikikkana” houkutellakseen uusia omistajia. Joillekin yhtiöille korkea osinko on jopa liiketoiminnan strateginen tavoite ja silloin viimeistään on mennyt puurot ja vellit sekaisin.

Sijoittajien olisi osinkosumussaan hyvä ymmärtää, että osingot ovat vain yksi vaihtoehto yrityksen pääoman allokoinnille. Pääoman allokointi tarkoittaa päätöksiä siitä mihin yhtiö rahansa laittaa. Yrityksen tärkein tehtävä ei suinkaan ole maksaa osinkoja. Yrityksen tärkein tehtävä on maksimoida omistajiensa varallisuus.

Kun yrityksen arvoa halutaan todella maksimoida pitkällä aikavälillä, tulee huomion kiinnittyä kaikkiin pääoman käytön vaihtoehtoihin. Miksi rajoittaa pelikirja yhteen kun vaihtoehtoja on monia? Tässä johdon tärkeimmässä tehtävässä kuitenkin usein epäonnistutaan. Monesti syy on yksinkertaisesti kokemuksen puute.

Yrityksen pääoma koostuu omistajien sijoituksista ja kertyneistä voittovaroista, joita voidaan vielä täydentää vieraalla pääomalla eli velalla. Tavoitteena tulee olla yrityksen kaikkien pääomien allokointi siten, että niille saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Jos pääomille ei pystytä tekemään riittävää tuottoa yhtiön sisällä, tulisi ne jakaa (esimerkiksi osinkojen muodossa) osakkeenomistajille, jotka sen jälkeen yrittävät löytää pääomalle tuottavampia kohteita.

Mitä vaihtoehtoja osingolle sitten on?

Menestyvän yritystoiminnan ensimmäinen tavoite on jatkuvuuden turvaaminen. Näin ollen pääoman ensisijainen käyttökohde tulee olla normaalit ylläpitoinvestoinnit. Perinteinen esimerkki on tehtaan laiteinvestoinnit, joilla varmistetaan, että tehdas pystyy toimimaan tulevaisuudessakin. Tämä ei kasvata yrityksen arvoa, vaan lähinnä säilyttää sitä.

Kun toiminnan jatkuvuus on turvattu, voidaan pääomia allokoida ylätasolla käytännössä neljään kohteeseen:

1) kasvuinvestoinnit
2) investoinnit tuotekehitykseen ja brändiin
3) yritysostot
4) voitonjako, jonka yksi toteutustapa on osingot

Listaan voisi lisätä vielä viidenneksi velkojen maksun. Mikäli yritys on ylivelkaantunut tai maksaa rahoituksestaan kallista korkoa, saattaa velan lyhentäminen olla paras keino yrityksen arvon kasvattamiseksi.

Kasvuinvestoinnit

Kasvuinvestoinnit ovat hankkeita, joiden arvioidaan kasvattavan yrityksen arvoa. Lähtökohtaisesti yhtiöt haluavat kasvattaa liiketoimintaansa ja niin pitääkin, kunhan pääomalle saadaan riittävän hyvä tuotto.

Tämän, ns. orgaanisen kasvun, edistäminen on lupaavin tie arvonluontiin. Lisäksi se ei ole yhtä riskialtista kuin esimerkiksi isot yritysostot.

Hyvä esimerkki onnistuneesta kasvuinvestoinnista on Nokian Renkaiden taannoinen tehdasinvestointi Venäjälle. Uudella tehtaalla pystyttiin vastaamaan kasvavaan kysyntään, jonka aiheutti Venäjän automarkkinan vahva veto. Tällä investoinnilla on luotu yhtiölle valtavasti arvoa.

On hyvä muistaa, että kannattavia kasvuinvestointeja ei välttämättä löydy loputtomiin. Silloin johdon tulee puntaroida myös muita vaihtoehtoja.

Investoinnit tuotekehitykseen ja brändiin

Kestävää kilpailuetua kasvatetaan tehokkaasti tuotekehitys- ja brändi-investoinneilla. Ne luovat kilpailuetua pysyvämmin kuin perinteiset tehdasinvestoinnit, koska niiden tulokset ovat vaikeammin kopioitavissa.

Brändi-investoinneilla pyritään vaikuttamaan siihen, minkälainen käsitys ja mielikuva yhtiöstä muodostuu. Parhaimmillaan se luo positiivisia mielleyhtymiä, halua olla yrityksen asiakas ja pitää sen tuotteet/palvelut jopa pysyvänä osana omaa elämää. Hyvällä brändillä voi olla merkittävä vaikutus liiketoiminnan menestykseen ja yrityksen arvoon.

Brändin rakentaminen nähdään kuitenkin usein liiketoiminnan juoksevana kuluna tai ”pakollisena pahana”, kuten esimerkiksi vuokrat tai velan korkokulut. Mielestämme se on väärää ajattelua, koska oikeasti se on arvoa luova investointi.

Tuotekehityksen mieltäminen investoinniksi on keskimäärin helpompaa, koska se tuottaa konkreettisempia innovaatioita.
Apple lienee tunnetuimpia esimerkkejä yhtiöstä, joka on brändin ja innovaatioiden keinoin onnistunut luomaan valtavan määrän arvoa sen omistajille. Hyödynnetty teknologia on ollut pitkälti olemassa, mutta muotokielessä, käytön helppoudessa ja brändiosaamisessa Apple on ollut omaa luokkaansa.

Yritysostot

Yrityskaupat ovat olleet historiallisesti isossa roolissa pääoman allokoinnissa. Ne ovat vaihtoehto orgaaniselle kasvulle. Onnistuessaan ne mahdollistavat yrityksen arvon nopeankin kasvun esimerkiksi tilanteissa, joissa orgaaninen kasvu ei ole mahdollista tai riittävän nopeaa.

Epäonnistuessaan yrityskauppa saattaa toisaalta laskea yrityksen arvoa. Yhtiöt onnistuvat keskimäärin paremmin orgaanisessa kasvussa ja varsinkin isoissa yrityskaupoissa epäonnistumisen riski on usein suuri.
Yksi ongelma on se, että keskimäärin myyjä tietää liiketoimintansa arvon ostajaa paremmin. Lisäksi uuden liiketoiminnan johtaminen ja yhdistäminen omaan liiketoimintaan ei ole aina helppoa. Se saattaa viedä enemmän aikaa ja aiheuttaa odotettua enemmän kustannuksia.

Historiasta löytyy pilvin pimein esimerkkejä hyvistäkin yrityskaupoista. Jotkut ovat olleet menestystarinoita aivan kuten ne olisivat valmiiksi rakennettu yhtiöiden DNA:han. Pohjoismaissa tällaisia ovat ruotsalainen lukkovalmistaja Assa Abloy ja tanskalainen logistiikkayhtiö DSV.

Hoitamamme Visio Compounder -rahaston salkusta mainittakoon isobritannialainen juomayhtiö Diageo, joka on onnistunut ostamaan nopeasti kasvavia pienempiä juomabrändejä. Ostetut brändit on saatu jakeluun suurille massoille hyödyntämällä Diageon olemassaolevaa jakeluverkostoa. Samalla yhtiö on saanut kasvatettua jalansijaa uusissa juomasegmenteissä ja uusilla markkinoilla. Diageo on erinomainen esimerkki johdon viisaasta pääomien allokoinnista.

Voitonjako

Osingot ovat yksi keino jakaa pääomaa omistajille. Toinen yleisesti käytetty keino on omien osakkeiden takaisinosto. Selkeä nyrkkisääntö on, että sellaiset varat, joita ei kannata käyttää investointeihin yhtiön sisällä, tulisi jakaa omistajille. Näin heille vuorostaan syntyy mahdollisuus etsiä pääomalleen tuottavampaa kohdetta.

Omien osakkeiden ostaminen tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ostaa jo liikkeelle laskettuja osakkeitaan. Sen jälkeen yhtiö mitätöi ne, jolloin jäljelle jäävien omistajien osuus yhtiöstä kasvaa.

Tämä on parhaimmillaan erinomainen tapa lisätä omistajien sijoitusten arvoa. Takaisinostot ovat usein verotehokkaampia kuin osingot. Osingot puolestaan ovat usein tasaisempia ja konkreettisempia, koska ne ovat pankkitilille saapuvaa rahaa.
Teoriassa sijoittajan kannalta ei ole kovin oleellista, jakaako yhtiö pääomaa osinkoina vai takaisinostoina.

Yhteenveto

Oleellista on huomata, että pääoman allokoinnin eri vaihtoehdoista voitonjaon harkitseminen tulee ajankohtaiseksi oikeastaan vasta viimeisenä. Johdon tulisi harkita osinkoja käytännössä vasta silloin, kun muut yhtiön arvoa kasvattavat vaihtoehdot eivät sillä hetkellä ole kannattavia.

Yhtä viisasten kiveä pääoman allokoinnissa ei tietenkään ole.

Kirjoituksen pointti on, että allokointipäätöksillä voi olla todella suuri merkitys pitkän aikavälin arvonkehityksen kannalta. Tämä korostuu korkoa korolle -efektiä tavoittelevien pitkäjänteisten sijoittajien kohdalla.

Pitkällä aikavälillä johdon onnistuminen näkyy yrityksen arvon nousuna. Pörssikurssin nousu on aivan yhtä arvokasta kuin osinkorahat omistajan pankkitilillä.

Hoitamamme osakerahaston Visio Compounderin salkun keskimääräinen osinkotuotto on tyypillisesti vajaan prosentin luokkaa. Myös osingonjakosuhde on verrattain alhainen. Yhtiöidemme kasvunäkymät ovat sen sijaan hyvät. Olemme tilanteeseen erittäin tyytyväisiä, koska uskomme yhtiöillämme olevan sellaiset johtajat, jotka osaavat investoida arvoa luovaan kasvuun viisaasti. Tämä kasvattaa yhtiön arvoa parhaimmillaan korkoa korolle -tyyppisesti eikä omistajien tarvitse itse etsiä osinkorahoille sijoituskohteita.

Usein kysytyt kysymykset