22.1.2026
Compounder sijoittajakirje 22.1.2026
Osakesijoittamisessa liiketoimintojen todellinen kehitys ja niiden pörssikurssien kehitys eivät aina lyhyellä aikavälillä kohtaa. Viime vuosi oli siitä hyvä muistutus. Olemme tyytyväisiä sijoitustemme kehitykseen (yhtiöiden kasvu ja tulokset), mutta rahastomme tuotto jäi niukasti miinukselle -1,7 prosenttiin. Toiminnan alusta asti vuosituotot ovat siten olleet:
Kuva 1: Compounderin vuosituotot rahaston perustamisesta lukien.
| 2020 | + 12,0 % |
| 2021 | + 23,0 % |
| 2022 | -28,6 % |
| 2023 | + 18,3 % |
| 2024 | + 11,5 % |
| 2025 | -1,7 % |
Lähde: Visio Varainhoito
Rahastomme vuosituottojen jakauma on täysin linjassa osakemarkkinoiden pitkän historian (n. 70 % vuosituotoista positiivisia ja n. 30 % negatiivisia) kanssa.
Vuoden suurin teema meille oli se, että yhtiöidemme liiketoiminnat liikevaihdon ja tuloksen kasvuilla mitattuna kehittyivät hyvin, mutta osakekurssit polkivat paikallaan.
Tällainen tilanne ei ole millään tapaa ennenkuulumaton. Vuosi on osakemarkkinoilla lyhyt aika ja silloin markkinapsykologian rooli on suuri. Siksi onkin tärkeä muistaa, että markkinataloudessa osakekurssit seuraavat aina lopulta tuloskehitystä. Kyse on vain aikataulusta. Siihen emme voi vaikuttaa emmekä sitä tietää.
Siksi keskitymme vaikuttamaan siihen mihin pystymme vaikuttamaan, eli varmistamaan rahaston omistavan vain yhtiöitä, joiden liiketoiminta voi hyvin ja kasvaa kannattavasti ilman tarpeettomia riskejä. Numeroiden perustella olemme onnistuneet – yhtiöillämme on selvästi parempi rahantekokyky kuin markkinoilla keskimäärin:
Kuva 2: Laatumittarit Compounder vs. maailman osakemarkkinat.
| Compounder | Osakemarkkinat 1) | ||||||
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 2) | 2025 2) | |
| Oman pääoman tuotto | 35,9 % | 39,7 % | 44,9 % | 48,4 % | 58,5 % | 54,1 % | 13,5 % |
| Bruttomarginaali | 55,7 % | 65,3 % | 64,2 % | 59,2 % | 61,8 % | 64,3 % | 34,0 % |
| Nettovelka/ käyttökate | 1,2 | -0,1 | 0,3 | 0,8 | 0,6 | 0,3 | 1,0 |
| Liikevaihdon kasvu | 6,9 % | 18,2 % | 15,6 % | 8,7 % | 13,4 % | 18,0 % | 10,2 % |
| Tuloskasvu | 2,1 % | 29,7 % | 8,9 % | 10,9 % | 17,2 % | 30,9 % | 14,7 % |
| Vapaan kassavirran tuotto | 3,6 % | 4,1 % | 3,4 % | 3,5 % | 3,2 % | 2,7 % | 4,4 % |
- MSCI ACWI Total Return (EUR) -indeksi
- Neljän edellisen kvartaalin raportoidut luvut
Lähde: Visio Varainhoito
Tärkeimmät teemat, jotka vaikuttivat tuottoon suhteessa yhtiöidemme hyvään kehitykseen
- Markkinapsykologia
Spekulatiivisten voimien ote osakemarkkinoista pysyi vahvana. AI-huuman keskellä markkinoiden huomio keskittyi lähes liikuttavan yksimielisesti heikkolaatuisiin, riskisempiin ja jopa tappiollisiin yhtiöihin. Meidän makuumme olevat tuloskasvua vakaasti takovat laatuyhtiöt eivät siinä hötäkässä kiinnostaneet ja siksi niiden kurssikehitykset jäivät hieman telineisiin.
Osakemarkkinoiden laatuyhtiöiden suhteellinen kehitys laajaan osakemarkkinaan nähden olikin heikointa sitten finanssikriisin lähes 20 vuotta sitten. Tekoäly oli vuoden sijoitusvuoden teema ylitse muiden, ja sen teeman ympärillä olevista yhtiöistä vain harvat täyttivät laatukriteeristöä kuten korkea kannattavuus, alhainen velka ja tasainen tuloksentekokyky. Tulevaisuudenlupauksia näissä yhtiöissä kyllä on, mutta niiden varaan emme laatusijoittajina määräämme enempää laske pelkästään jo riskienhallinnankin takia.
Samaa tarinaa kertovat myös erityyppisten osakkeiden arvostuskertoimien kehitys. Heikkolaatuisimpien yhtiöiden kertoimet nousivat vuoden aikana peräti noin 25 % siinä missä laatuyhtiöiden vain noin 7 %.
Sijoittamisessa kaikella on aina tietenkin kaksi puolta. Näemme, että viime vuoden vaatimaton osakekurssien kehitys luo mahdollisuuden. On mahdotonta sanoa, kääntyykö sijoittajien sentimentti laatuyhtiöiden eduksi alkaneen vuoden aika vai milloin. Loputtomiin ei voi tietenkään olla niin, että laatuyhtiöiden liiketoiminnat kehittyvät erittäin hyvin ilman, että niiden osakekurssit nousevat vastaavasti.
- Dollarin heikkous
Dollari heikkeni euroa vastaan noin 13 % viime vuoden aikana. Rahaston kannalta se oli erittäin merkityksellistä, koska sijoituksistamme oli vuoden aikana keskimäärin noin 70 % Yhdysvaltalaisissa yhtiöissä. Näin olleen rahaston euromääräisestä kehityksestä noin 8 % jäi saavuttamatta yksinomaan valuuttakurssien takia.
Emme tietoisesti suojaa valuuttoja, koska (A) se maksaisi rahaa, (B) dollarin heikentyminen parantaa yhdysvaltalaisten yhtiöiden liiketoimintanäkymiä ja omistajina hyödymme siitä tulevaisuudessa.
Ajattele vaakaa, joka keinuu edestakaisin, mutta keskimäärin se pysyy keskipisteessään. Joinain vuosina valuuttojen kanssa häviää ja joinain voittaa. Pitkässä juoksussa viisainta on silloin hyväksyä heilunta ja olla maksamatta pankkiireille kalliista valuuttasuojista. (Valuuttasuojille on toki käyttötarkoituksensa, mutta pitkäjänteinen osakesijoittaja ei tee niillä mitään.)
- Indeksisijoittamisen suosion kasvun vaikutus
Passiivisiksi kutsutun sijoitustyylin (lue: indeksirahastot, joita mm. kaikki suuret ETF:t ovat) suosio on suurempi kuin koskaan. Tämä ”passiivisena” markkinoitu sijoitusstrategia on kuitenkin oikeasti ns. momentumstrategia, jossa sijoitetaan kuhunkin yhtiöön sitä enemmän rahaa mitä suurempi ko. yhtiön markkina-arvo on.
Pallon vieriessä eteenpäin suurempien yhtiöiden kurssit nousevat ikään kuin mekaanisesti vain sen ansiosta, että niihin allokoidaan lisää sijoituksia. Kukaan tai mikään ei kanna huolta siitä, missä kunnossa yhtiöiden liiketoiminnat ovat tai paljonko niiden osakkeet jo maksavat.
Ilmiön laajuutta kuvaa muun muassa hyvin se, että vain seitsemän yhtiötä S&P 500:sta vastaa peräti kolmanneksesta näiden 500:n yhtiön markkina-arvosta. Ja jokainen ETF:iin sijoitettu lisäeuro vain lisää tätä markkinoiden keskittymistä suuriin yhtiöihin.
Kuva 3: USA:n seitsemän suurimman osakkeen osuus S&P 500-indeksistä.
Lähde: Morgan Stanley, Bloomberg
Indeksivankkuriin voisi toki hypätä mukaan ja tuudittautua ”passiivisuuden” ajatukseen, mutta koska jo yli puolet kaikesta maailman osakevarallisuudesta on uskottu yhteen ja samaan momentumstrategiaan, näemme siinä paljon riskejä. Emme osaa sanoa paljonko indeksisijoittamisen pitää vielä yleistyä ennen kuin riskit realisoituvat, mutta riskin läsnäolo on helppo ymmärtää, kun palauttaa mieleen osakemarkkinoiden alkuperäisen tehtävän: pääomien allokointi yhtiöiden laatu ja hinta huomioiden ja likviditeetin tarjoaminen. Jos laadusta ja hinnasta ei enenevissä määrin enää piitata ovat riskit ilmiselvät. Riittääkö likviditeetti silloin, kun valtaosa sijoittajista haluaakin syystä tai toisesta myydä, ja likviditeetistä ison osan pitäisi löytyä alle kymmenestä osakkeesta?
- Korkotason jäykkyys
Yhtiömme tekevät tasaisesti kasvavaa tulosta, mutta korkeahkona pysyvä korkotaso (esim. USA:n 10 v korko yli 4 % tasolla) pakottaa etenkin lyhyen aikavälin sijoittajat arvostamaan tulevat tulosvirrat melko maltillisesti korkean diskonttokoron takia. Jos ja kun korot kääntyvät vuorostaan laskuun, tulee tilanne olemaan päinvastainen.
Rahaston tuottoon positiivisimmin vaikuttaneet sijoitukset
- Oracle
Oracle on noussut haastajasta yhdeksi tekoälyaikakauden mielenkiintoisimmista yhtiöistä. Sen kurssinousua on siivittänyt etenkin sen pilvipalveluiden räjähdysmäinen kysyntä. Sijoittajien (tai pitäisikö sanoa treiderien) kiinnostus heräsi, kun yhtiö osoitti sen tietokantaosaamisen olevan kriittinen palikka generatiivisen tekoälyn sovelluksissa. Kurssi nousi räjähdysmäisesti ja myimme omistuksemme. Sen jälkeen kurssi on lasketellut jopa 40 %, kun markkinatkin ehtivät ajattelemaan tilannetta.
- IDEXX Laboratories
Maailman johtava lemmikkien diagnostiikkayhtiö on hyvä esimerkki siitä, että osakkeesta voi maksaa hieman kalliimmankin hinnan, kun laatu on kohdillaan. Sen ekosysteemi tuo tehokkuutta eläinlääkäriasemille ja sitä on hyvin vaikea korvata millään muilla tuotteilla. Palkintona vahvasta suorittamisesta oli noin 70 % kurssinousu vuoden aikana.
- Alphabet (Google)
Alphabetille toinen vuosi putkeen palkintopallilla. Hyvän kehityksen syy oli lyhykäisyydessään se, että yhtiö onnistui tekemään tyhjäksi markkinoiden epäilyjä sen kyvykkyydestä tekoälymaailmassa. Googlen integraatio tekoälyyn ei ainoastaan suojannut sen hakukonemonopolia vaan avasi myös uusia kaupallisia mahdollisuuksia.
Rahaston tuottoon negatiivisimmin vaikuttaneet sijoitukset
- Novo Nordisk
Tuotteiden kysyntä jatkoi vahvana, mutta kiristynyt kilpailu USA:n markkinoilla oli liikaa korkeaksi viritetyille markkinoiden odotuksille. Vaikka USA:n lääkemarkkina on kieltämättä monimutkainen viidakko navigoida, on moni korkeankin profiilin sijoittaja peräänkuuluttanut Novolta parempaa suorittamista. Yhtiö on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin ja mm. uusi merkittävä tuotelanseeraus loppuvuodesta onkin hieman palauttanut sijoittajien uskoa. Työtä kuitenkin riittää. (Olemme sijoittaneet myös Novon kovimpaan kilpailijaan USA:n Eli Lillyyn, joka on kehittynyt huomattavasti Novoa paremmin.)
- ServiceNow
Yhtiö on yritysten työnkulkujen automatisoinnin edelläkävijä. Kuten moni muukin ns. SaaS-yhtiö myös ServiceNow on kohdannut vastatuulta tekoälynarratiivista. Suurin selittävä tekijä oli kuitenkin sen tekemä yritysosto (Armis), joka laski osakekurssia selvästi. Olemme yritysoston mielekkyydestä positiivisempia kuin markkina keskimäärin. Näemme sen harkittuna teknologisena täydennyksenä emmekä niinkään ”epätoivoisena kasvun ostamisena”, jollaiseksi sitä myös on luonnehdittu..
- Amazon
Markkinoiden huolet muun muassa Trumpin tariffeista ja pilvipalvelun kasvun hidastumisesta saivat Amazonin osakekurssin kehityksen jäämään heikoksi, ainakin markkinoiden ”virallisen selityksen” mukaan. Meidän mielestämme syynä oli pikemminkin sijoittajien kiima riskisempiä osakkeita kohtaan. Yhtiön tulosennusteet nousivat vuoden aikana selvästi, eli hyvältä näyttää Amazonin jatko meidän mielestämme ja se on meidän kirjoissamme jopa aliarvostettu.
Mitä näemme horisontissa
Ensin vakiomuistutuksemme: emme tee ennusteita markkinoiden lyhyen aikavälin suunnasta. Rahaston sijoituspäätökset eivät perustu makrotalouden arvaamiseen eikä muodissa olevien yksittäisten sijoitusteemojen jahtaamiseen. Sellaiset kun tuppaavat myös laskemaan rajusti rajun nousun jälkeen.
Huolehdimme sen sijaan siitä, että rahasto omistaa vain huippulaadukkaita yhtiöitä. Aika kyllä huolehtii siitä, että niiden kurssit nousevat samaa tahtia kuin mitä niiden liiketoiminnat kasvavat ja ovat kannattavia.
Lisäksi haluamme kommentoida rahaston tilannetta laajemmassa kontekstissa tarjotaksemme teille parhaan mahdollisen ymmärryksen.
Laatuyhtiöt vaikuttavat mielestämme juuri nyt jopa normaalia houkuttelevammilta sijoituskohteilta. Osakkeita kannattaa ostaa silloin, kun niillä on takanaan huono jakso. Totesimme sen markkinapohjilla viime keväänä (artikkeliin tästä) ja nyt toteamme sen uudestaan.
- Morgan Stanleyta lainataksemme, 2025 oli USA:n laatuyhtiöille heikoin vuosi sitten finanssikriisin, joka myllersi maailmaa lähes 20 vuotta sitten.
Kuva 4 – Laatuyhtiöiden ja heikkolaatuisten yhtiöiden suhteellinen kehitys USA:n ja Euroopan osakemarkkinoilla.
Lähde: Morgan Stanley, Bloomberg
- Liikevaihtojen ja tulosten kasvu oli 2025 erinomaista ja niiden myös odotetaan jatkavan hyvällä uralla. Tämä ei ole mielestämme näkynyt yhtiöidemme osakekursseissa eikä myöskään arvostustasossa, koska ne hipovat rahastomme historian pohjalukemia.
Mikseivät markkinat sitten huomaa laatuyhtiöissä piilevää nousupotentiaalia?
Vastauksemme (tai arvauksemme, jos asian niin haluaa mieltää) on melko brutaali: keskimääräisellä sijoittajalla ei ole aikaa eikä malttia mitään kovin syvällisiä pohtia.
Markkinasta on tullut teknologisen kehityksen ja sijoittamisen demokratisoinnin tuloksena erittäin lyhytjänteinen. Vanha hyvä kysymys ”mikä olisi hyvä sijoitus useaksi vuodeksi ja miksi” on vaihtunut kysymykseen ”mikähän osake nousee tänään”. Sijoittajista etenkin koneet, mutta myös suuri osa ihmisistä tekevät päätöksiä sen perusteella minkä käppyrän näkevät kulloinkin nousevan.
Vanhat prinsiipit, kuten ”kannattava kasvu kyllä palkitaan kurssinousuilla”, eivät ole tietenkään muuttuneet epätosiksi, mutta niiden toteutuminen tuntuu vievän enemmän aikaa kuin ennen. Markkinapsykologia on kuin valtava määrä tuulenpuuskia, joka heittelee kaarnalaivoja eri suuntiin, mutta lopulta virta vie kuitenkin vain yhteen suuntaan.
Vaikka navigointi osakemarkkinoilla on monimutkaista, strategiamuutoksia rahasto ei ole koskaan tehnyt ja voitte olla varmoja, ettei sellaisia tulekaan. Jatkamme kurssillamme huippulaadukkaita yhtiöitä tutkien ja sijoitamme vain niistä parhaisiin, hinnat huomioiden. Odotamme, että niiden erinomainen taloudellinen suorituskyky tulee näkymään myös erinomaisena kurssikehityksenä. Toteutumisen aikataulua emme tiedä emmekä voi siihen vaikuttaa.
Rahastossa on tätä kirjoitettaessa muun muassa:
- Teknologian arkkitehdit ja digitaalisen maailman selkärangat NVIDIA, Broadcom, ServiceNow, Oracle, Microsoft.
- Verkostovaikutuksiin nojaavat digitaaliset ekosysteemit Mastercard, Visa, Alphabet (Google), Meta, Mercado Libre.
- Hinnoitteluvoimaa luksuksesta, ikääntymisen haasteista ja elämänlaadusta: L’Oréal, LVMH, Eli Lilly, Novo Nordisk, Zoetis.
- Ennustettavaa kassavirtaa kaikissa olosuhteissa tuovat vakaat peruskivet: Procter & Gamble, Nestlé, PepsiCo, Otis, Sika.
Kiitos jatkuneesta luottamuksestanne ja hyvää alkanutta vuotta kaikille. Olemme käytettävissänne ja vastamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
Tilaa uutiskirje
Kaupungin asiallisin sijoituskirje. Kommentoimme ajankohtaisia sijoittamiseen liittyviä uutisia ja teemoja tosissaan, mutta rennosti.