Visa osake – Miksei tekoälymurros ole uhka kilpailueduille

Tekoäly mullistaa ohjelmistoalaa nopeammin kuin useimmat sijoittajat osasivat odottaa. SaaS-yhtiöiden kasvulukujen pelätään hyytyvän ja kilpailuetujen murentuvan. Moni sijoittaja kysyykin nyt aiheellisesti: Miten eri teknologiayhtiöt kestävät AI-murrosta?

Visa on kaukana tavanomaisesta teknologiayhtiöstä. Se on maksuverkko, jonka kilpailuedut perustuvat aivan erilaisiin mekanismeihin kuin ohjelmistoliiketoiminnassa. Tässä artikkelissa analysoimme, miksi Visa on erittäin kestävä sijoituskohde – ja miksi viimeaikainen ohjelmistoyhtiöiden kurssilasku voi tarjota Visassa jopa keskimääräistä paremman ostopaikan pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Visa osake – kilpailuedut, joita tekoäly ei uhkaa

Tekoäly on todellinen uhka monelle ohjelmistoyhtiölle. Kun AI-pohjaiset työkalut saattavat korvata erikoistuneen SaaS-sovelluksen, tai ainakin painaa sovelluksien kysyntää (ja hintaa), on kilpailuedun menetys todellinen riski. Visan kohdalla tilanne on perustavalaatuisesti erilainen.

Visan kilpailuetu ei perustu yksittäiseen ohjelmistotuotteeseen. Se perustuu verkostovaikutukseen – kaksisuuntaiseen alustadynamiikkaan, jota on erittäin vaikea haastaa millään teknologisella innovaatiolla.

Visa yhdistää yli 3,4 miljardia korttia, 4 miljardia pankkitiliä ja 4 miljardia digitaalista lompakkoa yli 200 maassa. 2025 yhtiön verkko käsitteli 258 miljardia transaktiota ja 14 000 miljardin dollarin maksuvolyymit. Tämä on infrastruktuuria, jonka rakentaminen on vienyt vuosikymmeniä – eikä sitä ole helppo korvata tekoälymallilla.

Verkostovaikutus – Visan lähes murtamaton vallihauta

Verkostovaikutus (Network Effect) on Visan kilpailuedun ydin. Konsepti on yksinkertainen ja erittäin voimakas: mitä useampi kuluttaja käyttää Visa-korttia, sitä houkuttelevampi se on kauppiaille – ja mitä useampi kauppias hyväksyy Visan, sitä hyödyllisempi se on kuluttajille. Tämä itseään vahvistava kierre on luonut markkinatilanteen, jossa Visa ja Mastercard hallitsevat yhdessä noin 90 prosenttia globaalista maksuliikenteestä (Kiinan ulkopuolella).

Haastajia on tullut vuosien varrella useita. PayPal, Apple Pay, Google Pay, kryptovaluutat ja lukuisat fintech-startupit ovat kaikki pyrkineet horjuttamaan Visan asemaa. Mikään niistä ei ole onnistunut – ja syy on juuri verkostovaikutuksen luomassa muna vai kana -ongelmassa.

Uuden maksuverkon rakentaja on siksi kolossaalisen haasteen edessä. Sen ratkaiseminen vaatisi valtavasti aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä – ja siltikin onnistuminen on epätodennäköistä.

Esim. Morningstar on antanut Visalle ns. leveän vallihautaluokituksen (Wide Moat) ja todennut, että uudet maksutavat todennäköisemmin sisällyttävät Visan verkon osaksi omaa toimintaansa kuin korvaavat sen. Apple Payn menestys on hyvä esimerkki: se ei kilpaile Visan kanssa, vaan kulkee Visa-verkon kautta.

Visa ei ole kortin liikkeellelaskija – ja se tekee liiketoimintamallista poikkeuksellisen

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä Visasta on se, että yhtiö olisi pankki tai kortin liikkeellelaskija. Visa ei laske liikkeelle yhtäkään korttia, eikä siten kanna luottoriskiä. Se toimii puhtaasti maksuverkkona – “digitaalisena rautatienä” – joka veloittaa pienen palkkion jokaisesta verkkonsa kautta kulkevasta transaktiosta. Euroopassa autoilleet voivat ajatella tietullia: motarille ei yksinkertaisesti pääse ilman maksua.

Liiketoimintamalli on poikkeuksellisen skaalautuva. Kun verkko on kerran rakennettu ja saatu valtaosa maailman kauppiaista siihen mukaan, jokainen uusi transaktio tuottaa lähes puhdasta katetta. Visan nettokate on kauppiaiden ja kuluttajien määrän kasvun myötä kehittynyt huippuluokkaan: 2025 yhtiön liikevaihto oli noin 40 miljardia ja nettotulos noin 22 miljardia dollaria. Harva yhtiö maailmassa yltää vastaavaan kannattavuuteen.

Juuri liiketoimintamalli tekee Visasta erityisen vastustuskykyisen myös esimerkiksi Trumpin tammikuussa 2026 ehdottamalle luottokorttikorkojen 10 prosentin kattorajoitukselle. Koska Visa ei ansaitse korkotuloista vaan transaktiomaksuista, korkokatto ei vaikuta suoraan yhtiön tulovirtoihin. Tulee kuitenkin huomata, että välillisesti saatamme nähdä marginaalisen tulosvaikutuksen myös Visaan sitä kautta, jos pankit päättävät laskeneen koron takia rajoittaa uusien korttien liikkeeseenlaskuja huonoimpien luottoluokituksen kuluttajille.

Korkokatto vaikuttaisi ensisijaisesti kortin liikkeellelaskijoihin – pankkeihin kuten JPMorgan, Citigroup ja Capital One – jotka tienaavat luottokorttien koroista. Visa ja Mastercard toimivat täysin eri tasolla arvoketjussa.

On myös todennäköistä, ettei korkokatto edes toteudu ehdotetussa muodossa. Kongressin tuki on epävarmaa, pankkisektori vastustaa ehdotusta voimakkaasti, ja toteutusmekanismi on juridisesti epäselvä. Ehdotuksen voi nähdä enemmänkin Trumpille tyypillisenä neuvotteluavauksena kuin konkreettisena politiikkatoimena.

Miksi Visa kestää markkinamyllerryksiä paremmin kuin useimmat yhtiöt

Visan Q1 2026 -tulos tammikuun lopulta (Visan tilikausi on 1.10.–30.9.) edelleen vahvisti näkemystämme: liikevaihto kasvoi 15 prosenttia 10,9 miljardiin dollariin ja myös osakekohtainen tulos nousi 15 prosenttia 3,17 dollariin. Molemmat ylittivät analyytikkojen odotukset. Maksuvolyymit kasvoivat 8 prosenttia ja rajat ylittävä liikenne 12 prosenttia. Liiketoiminta voi hyvin huolimatta poliittisesta epävarmuudesta.

Visan liiketoimintamallin kestävyys näkyy myös yhtiön historiallisessa suorituskyvyssä läpi erilaisten markkinaolosuhteiden.

Visa listautui pörssiin vuonna 2008 – keskellä finanssikriisiä – 44 dollarin hintaan. Sen jälkeen osake on tuottanut reilut 2500 prosenttia. Yhtiön osake on kestänyt koronapandemian, inflaatiohuolet, koronnousut ja geopoliittiset jännitteet tuottaen sijoittajille huomattavan tasaista kurssinousua.

Kestävyys perustuu useisiin rakenteellisiin tekijöihin. Ensinnäkin maksaminen on perustarve, joka ei katoa taantumissakaan – ihmiset ostavat ruokaa, lääkkeitä ja päivittäistavaroita taloustilanteesta riippumatta. Toiseksi käteisen osuus maksuista vähenee globaalisti jatkuvasti, mikä kasvattaa Visan markkinaa vuosi vuodelta. Huomataan, että käteisen osuus on edelleen todennäköisesti suurempi kuin moni suomalaisesta perspektiivistä voisi olettaa: noin puolet. Kasvuvaraa siis on. Kolmanneksi rajat ylittävä verkkokauppa ja matkailu jatkavat kasvuaan, mikä tuottaa Visalle sen tuottoisimpia transaktioita.

Yhteenveto: Visa osake ja pitkäjänteisen sijoittajan mahdollisuus

1. Visa osake on yksi maailman laadukkaimmista sijoituskohteista. Sen verkostovaikutukseen perustuva kilpailuetu on lähes murtamaton, liiketoimintamalli on äärimmäisen skaalautuva, ja yhtiö hyötyy rakenteellisesta siirtymästä käteisestä digitaalisiin maksuihin.
2. Tekoäly ei uhkaa Visan asemaa siten kuin ohjelmistoyhtiöiden, josta on parhaillaan markkinoilla paljon keskustelua. Päinvastoin – Visa itse hyödyntää tekoälyä aktiivisesti petosten torjunnassa, tokenisaatiossa (uusi tekninen menetelmä, joka edistää käyttöturvallisuutta) ja uusien palveluiden kehittämisessä. Yhtiön lisäarvopalvelut kasvoivat viimeisimmällä neljänneksellä peräti 28 prosenttia, mikä osoittaa, että Visa on AI-murroksen hyödyntäjä, ei suinkaan uhri.
3. Pitkäjänteiselle sijoittajalle nykyinen arvostustaso tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden. Kurssin polkeminen paikallaan jo lähes vuoden on luonut tilanteen, jossa poikkeuksellisen laadukkaan yhtiön osakkeita saa mielestämme ainakin kohtuulliseen hintaan.

Usein kysyttyjä kysymyksiä